06/06/2022

Yhteiset Lapsemme 2/2022: Mitä nyt kuuluu Afganistaniin?

Teksti: Heini Aaltonen
Kuvat: Army Amber / Pixabay

Ukrainan sota on herättänyt ihmisissä ympäri Suomen ja Euroopan valtavan halun auttaa, ja hyvä niin. Samanaikaisesti maailmassa on kuitenkin menossa lukuisia muita kriisejä ja konflikteja, jotka saavat hyvin vähän, jos lainkaan huomiota osakseen. Jokainen näistä humanitaarisista katastrofeista muokkaa lukuisten ihmisten elämänkulkua ja hajottaa perheyhteisöjä diasporaan ympäri lähialueita ja maailmaa.

Viime elokuussa maailman huomio keskittyi hetken aikaa Afganistaniin ja Talibanien uuteen valtaannousuun maassa. Sittemmin uutisointi Afganistanista on hiipunut. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että tilanne Afganistanissa olisi merkittävästi parantunut.

Nyt yli puoli vuotta myöhemmin Afganistanin tilanne on edelleen epävakaa ja useampi samanaikainen kriisi ravistelee maata: paheneva humanitaarinen hätätilanne, pankki- ja talousjärjestelmän mureneminen ja koko väestön kattavan hallinnon puuttuminen. Afganistanin väestöstä 57 prosentin arvellaan tarvitsevan humanitaarista apua vuoden 2022 aikana.

Aiemman, kansainvälisesti tunnustetun Afganistanin hallinnon kaatumisen jälkeen Taliban on nimittänyt hallintonsa rakenteisiin ainoastaan Talibania tukevia miehiä harvoista etnisistä ryhmistä. Talibanin hallinto on hylännyt maan perustuslain ja ilmoittanut arvioivansa kaikki voimassa olevat lait sen mukaan noudattavatko ne sharia-lain henkeä. Uusi hallinto ei ole kuitenkaan säätänyt kuin muutamia uusia lakeja, mikä on jättänyt maan oikeudelliseen tyhjiöön.

Yhtäältä Afganistan on Talibanin valtaannousun myötä muuttunut vähemmän väkivaltaiseksi ja paikoin jokapäiväinen elämä on kenties normaalimpaa kuin se on ollut vuosikausiin sodan aikana. Toisaalta kymmeniä tuhansia ihmisiä on paennut maasta, maan talousjärjestelmä on romahtamassa, naisten asema huolestuttavan heikko ja turvallisuustilanne hankalasti ennustettavissa. Lehdistön sananvapautta ja ihmisoikeustoimijoiden työtä on rajoitettu, ja monet niistä ovat joutuneet keskeyttämään työnsä.

Erityisesti naiset ovat joutuneet kärsijöiksi Talibanin rajoitusten ja syrjinnän myötä. Naisten ja tyttöjen pääsy koulutukseen ja työelämään on hankaloitunut ja naiset ovat menettäneet yhteiskunnallisen aseman, jonka 2000-luvun aikainen kehitys heille mahdollisti. On todennäköistä, että myös naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt.

Heinäkuusta 2021 lähtien Suomi on keskeyttänyt kaikkien sellaisten kielteisten oleskelulupapäätösten tekemisen, joihin liittyy maasta poistaminen Afganistaniin. Joidenkin turvapaikkapäätösten osalta käsittelyajat ovat pidentyneet lakisääteisestä kuudesta kuukaudesta, sillä kaikissa tapauksissa Maahanmuuttovirastolla ei ole käytettävissään kaikkea päätöksenteossa tarvittavaa maatietoa. Toisaalta osassa tapauksia hakijoiden on tunnistettu olevan entistä haavoittuvammassa asemassa, jolloin päätöksen on voinut saada aiempaa nopeamminkin.

Afganistanin nykytilanne, sen kehitys ja läheisten tilanne kotimaassa aiheuttavat ymmärrettävästi huolta Suomessa asuvissa afganistanilaisissa. Samaan aikaan moni kokee epäreiluuden kokemuksia siitä, kuinka avosylin Ukrainan sotaa pakenevat otetaan vastaan Euroopassa. Teemmehän jokainen oman osuutemme sen eteen, että jokainen Suomessa asuva lapsi ja aikuinen kokee kuuluvansa ja olevansa tervetullut tänne?

Lähteet:

Maahanmuuttovirasto 2022: Afganistanin tilannekatsaus maaliskuussa 2022.
Maahanmuuttovirasto 12.5.2022. Oikeuspalvelu.
Maahanmuuttovirasto 2022. Usein kysytyt kysymykset Afganistanin tilanteesta.

Tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa

Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukiperhe- ja tukihenkilötoimintaa ilman perhettään maahan tulleille alaikäisille ja täysi-ikäisiksi tulleille nuorille sekä perheensä kanssa maahan tulleille lapsille. Toimintaan voi ilmoittautua jatkuvasti mukaan ja kouluttautua osallistumalla non-stop verkkokoulutukseen tai koulutusviikonloppuun. Toimintaan hakeutuu lapsia ja nuoria maailman eri kriisialueilta, erityisesti Afganistanista sekä joistakin Lähi-Idän ja Afrikan maista, lähitulevaisuudessa todennäköisesti myös Ukrainasta. Toiminta on yhdenvertaista, syrjimätöntä ja lapsen tai nuoren tarpeista lähtevää.

Yhteydenotot: Heini Aaltonen, heini.aaltonen@yhteisetlapsemme.fi  

Lisää ajankohtaisia:

Yhteiset Lapsemme 1/2024: ”Rakenteellinen muutos tapahtuu pienillä teoilla”

22/03/2024

Valkoinen koulu -paneelikeskustelussa puhuttiin antirasismin edistämisestä kouluissa Teksti: Linnea HeinonenKuva: Doris Hakkarainen / Fingo, 2024 Pohjoismaiden suurimmassa opetus- ja kasvatusalan...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2024: Kansainvälinen adoptiotoiminta on vaativaa työtä

13/03/2024

Teksti: Katja Mannerström Moni kansainvälisen adoption parissa toimiva taho on seurannut viime aikoina Norjan, Tanskan ja Ruotsin uutisointia liittyen kansainväliseen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2024: ”Ootko sä iloinen musta?” – Kiintymys syttyy vuorovaikutuksessa

13/03/2024

Teksti: Jenni Heinonen Yhteiset Lapsemme ry, Interpedia ja Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmä järjestivät 25.11.2023 webinaarin otsikolla Adoptioperheiden arjen työkaluja -mentalisaatio, theraplay...

Lue lisää

Teatteri-ilta Kolumbian lapsille KOM-teatterissa 3.4.2024

06/03/2024

Lämpimästi tervetuloa teatteriin ja tukemaan kolumbialaisten lasten esikoulutoimintaa Bogotassa! Myymme lippuja KOM-teatterissa esitettävään näytelmään Putoavat linnut – Tavallisia ihmisiä katastrofin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Unelmien askeleet – haastattelussa tanssitaiteilija Joel Alalantela

18/01/2024

Teksti: Amanda ChalimbaKuva: Titta Toivanen “Tanssin vaikutus on parantava voima, se on moniulotteinen kokemus, jolla on tarttuva pinta omaan elämään”,...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2023: Konfliktikuvat ahdistavat, mutta silmät täytyy pitää auki

11/01/2024

Teksti: Katja Mannerström Silmiemme edessä tapahtuu kauheuksia ja ihmisoikeusloukkauksia joka minuutti. Maailmassa on YK:n mukaan tällä hetkellä meneillään ainakin 32...

Lue lisää