01/10/2020 - , , ,

Käsitteet voivat toiseuttaa

Teksti: Meeri Lindroos

Kuka on maahanmuuttaja, entä maahanmuuttanut tai toisen polven maahanmuuttaja? Mitä tarkoittaa ulkomaalainen, ulkomaalaistaustainen tai uussuomalainen? Mitä oikeastaan on suomalaisuus tai moninainen suomalainen kulttuuriperintö.

Kieli muovaa todellisuutta ja käyttämillämme käsitteillä on merkitystä. Kieli muuttuu jatkuvasti ja käsitteet saavat eri aikoina ja eri yhteyksissä erilaisia latauksia. Yhteiset Lapsemme ry:ssä on käynnissä uuden strategian valmistelu. Tämän yhteydessä olemme pohtineet käsitteitä, joita toiminnastamme ja toimintamme kohderyhmistä käytämme. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuton teemoihin liittyvät käsitteet voivat herättää voimakkaita tunteita ja toisaalta aiheuttaa vastakkainasettelua sekä luoda eriarvoisuutta.  

Samat ilmaukset voivat olla toisessa kontekstissa tarpeellisia ja toisessa loukkaavia. Eri ihmiset voivat kokea saman sanan latauksen hyvin eri tavoin. Jotkut käsitteet voivat olla tärkeitä tutkimuksen tai tilastoinnin kannalta eri väestöryhmien erojen tarkastelussa. Esimerkiksi Tilastokeskuksella on tarkat määritelmät sille, miten tilastoinnissa määritetään suomalaistaustainen tai ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaisuus, maahanmuuttajuus tai ihmisen kulttuuritausta ei kuitenkaan aina ole oleellinen tieto.  Käsite voi olla toiseuttava, jos sitä käytetään väärässä asiayhteydessä. Toisen ihmisen kohtaamisessa kaikenlainen leimaaminen on vahingoittavaa. On myös syytä pohtia, kuinka usein esimerkiksi käsitteitä maahanmuuttaja tai ulkomaalaistaustainen käytetään todellisuudessa kuvaamaan vain henkilön ihonväriä.

Ei ole mahdollista luoda listaa niistä sanoista, joita saa käyttää ja niistä, joita ei saa käyttää. Oleellisinta on käydä keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, minkälaisia latauksia eri käsitteillä voi eri yhteyksissä olla.  Tässä keskustelussa me haluamme järjestönä olla vahvasti mukana.

Monikulttuurisuus käsitteenä on erinomainen esimerkki tämän ilmiön tarkastelemiseen. Monikulttuurisuus käsitteenä on myös Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnan kuvauksen ytimessä, joten termiin on syytä perehtyä tarkasti.  

Monikulttuurisuus käsitettä on käytetty ensimmäisen kerran vuonna 1957 ja se on yleistynyt 1960-luvun lopulla. Käsitettä on kritisoitu siitä, että siihen on sisäänrakennettu kulttuurieroja korostava lataus. Tämän lisäksi, käsitteen haastavuus liittyy siihen, että sillä ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Monikulttuurisuudella voidaan viitata erilaisiin käsitteisiin, kuten väestötietoon, poliittisiin näkemyksiin tai arvoihin. Monikulttuurisuus-käsitettä käytetään yleisesti kuvaamaan ainakin neljää erilaista ilmiötä.

  1. Monikulttuurisuus luonnehdintana yhteiskunnasta, jossa on etnisesti tai kulttuurisesti moninainen väestö.
  2. Monikulttuurisuus tavoitteena tilanteesta, jossa väestön etniset tai kulttuuriset ryhmät toimivat vastavuoroisessa kunnioituksessa.
  3. Politiikka, jota julkinen valta harjoittaa väestön etniseen tai kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.
  4. Muukalaisvihamielinen oikeistopropaganda, jossa monikulttuurinen yhteiskunta on kauhukuva, joka toteutuu, jos maahanmuutto jatkuu ja valtaväestön identiteetti tukahtuu.

Monikulttuurisuus-käsitteen kriittinen tarkastelu voi tuntua oman toiminnan ja ajattelun kritisoinnilta. Varsinkin silloin, kun monikulttuurisuus terminä kuvastaa itselle vain positiivisia ja tavoiteltavia asioita. Monikulttuurisuus-käsitteen moniulotteisuus ei tarkoita, että sanaa ei saisi käyttää. On kuitenkin pohdittava missä tarkoituksessa termiä käytämme ja ymmärrettävä, että käsite voi tarkoittaa eri yhteyksissä, ja eri ihmisille eri asioita. On myös syytä pohtia, olisiko olemassa jokin vähemmän latautunut käsite, jota käyttämällä voisimme saada viestimme paremmin kuuluviin.

Monikulttuurisuuden käsitteen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi käsitteitä kulttuurinen moninaisuus tai kulttuurinen monimuotoisuus. Näistä kulttuurisen moninaisuuden käsitettä käytetään ainakin koulutus- ja terveysviranomaisten dokumenteissa.

Uusien käsitteiden käyttöön ottaminen voi olla työlästä ja tuntua teennäiseltä. Virheiden tekemistä käsitteiden käytössä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Tärkeintä on pohtia ja käydä keskustelua siitä, minkälaisia merkityksiä sanoilla on meille. Voimme itse päättää, mitä käsitteitä käytämme, minkälaisen keskustelun haluamme avata ja minkälaisen todellisuuden näemme, koemme ja luomme.  

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , ,