Yhteiset Lapsemme – All Our Children ry:n hallituksen toimintakertomus tilikaudesta 1.1. - 31.12. 2009

Yleistä

Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnan tavoitteena on moniarvoinen, erilaisuutta hyväksyvä yhteiskunta, jossa kaikkien lasten – kieleen, kulttuuriin, uskontoon, syntyperään tai ihonväriin katsomatta – on hyvä elää.Yhdistyksen tavoitteena on kiinnittää huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan syrjintään, ennakkoluuloihin ja rasismiin.

Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot ovat kansainväliseen adoptioon liittyvä toiminta, monikulttuurinen sijais- ja avohuolto, vertaisryhmätoiminta, monikulttuurinen perhe-yhdistystoiminta, seminaari-, tiedotus- ja julkaisutoiminta. Yhdistyksellä on myös kehitysyhteistyö- ja kummikohteita ulkomailla.

Tilikauden 1.1. – 31.12.2009 aikana keskityttiin toimintamuotojen ja taloudellisen tilanteen vakauttamiseen sekä yksikköjen välisen yhteistyön kehittämiseen sekä toiminnan kehit-tämistarpeiden arviointiin. Vuoden aikana kehitettiin kehitysyhteistyökohteitten omarahoi-tuksen hankintaa. Vuoden 2009 toimintasuunnitelma toteutettiin pääosin suunnitellusti. Edellisenä vuotena perustetun venäjänkielisen lastensuojelulehden julkaisemisen jatkamiselle ei ollut taloudellisia edellytyksiä.

Vuoden 2009 lopussa yhdistykseen kuului 1084 jäsentä.  Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi.

Varsinainen toiminta

Toimintavuoden aikana yhdistys oli aktiivinen toimija lastensuojelun, kansainvälisen adop-tion sekä monikulttuurisuuden toimijoiden verkostoissa. Se otti kantaa monikulttuuristen lasten tasapuolisen kohtelun puolesta.  Yhdistys mm. antoi sisäasiainministeriölle lausunnon hallituksen esityksistä eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain muuttamisesta sekä kansalaisuuslain muuttamisesta. Yhdistys oli mukana Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraportointi-prosessissa.

Toimintavuoden aikana koottiin Suomeen eri syistä muuttaneiden 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten elämäntarinoita Minun tarinani -kehityskasvatusaineistoksi. Aineistossa on lisäksi asiantuntijoiden artikkeleita pakolaisuudesta, maahanmuutosta, kansainvälisestä adoptiosta, erilaisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.

Toimintavuoden aikana perheyhdistystoiminta oli kohtalaisen aktiivista ja lähes kaikki suunnitellut tapahtumat toteutuivat. Myös venäjän kielen kerhon toiminta jatkui. Kerhossa oli kahdeksan ryhmää ja sen toimintaan osallistui noin 40 lasta.

Kansainväliseen adoptioon liittyvässä toiminnassa keskeisintä olivat adoptiokuraattori-toiminta ja adoptiovalmennuskurssit. Muita adoptioon liittyviä toimintamuotoja olivat vertaisryhmätoiminta, luento- ja koulutustilaisuudet, adoptiovanhempien ja – perheiden tapaamiset sekä adoptioisovanhemmille suunnatut tapahtumat. Uutena toimintamuotona adoptioperheillä oli mahdollisuus yksilöllisiin keskusteluihin terapeutin kanssa.  Yhteistyötä tehtiin laajasti muiden adoptiotoimijoiden kanssa. Yhdistyksen edustaja oli mukana oikeusministeriön nimeämässä työryhmässä, joka valmistelee adoptiolain kokonaisuudis-tusta.

Adoptiokuraattoritoiminta on valtakunnallinen, adoptiovanhemmille, adoptiohakijoille, adop-toiduille sekä ammattilaisille tarkoitettu puhelinpalvelu. Vuoden aikana yhteydenottoja tuli yhteensä 293. Suurin osa soittajista oli adoptioäitejä (176). Yhteydenottoja tuli myös adoptiohakijoilta, adoptioisiltä, ammattilaisilta sekä aiempaa enemmän myös adoptoiduilta nuorilta ja aikuisilta. Yhteydenottojen aiheita olivat mm. jaksamiseen, terveyteen, murros-ikään, kiintymyssuhteeseen, parisuhteeseen, päivähoitoon ja kouluun liittyvät kysymykset, adoptionuoren itsenäistyminen sekä adoptioprosessin vaiheet. Adoptiokuraattori osallistui lisäksi adoptioperheille ja adoptionhakijoille sekä ammattiryhmille suunnattuihin tilaisuuk-siin teki myös konsultaatiokäyntejä erilaisissa viranomaisneuvotteluissa sekä antoi ohjaus- ja koulutuspalveluja.

Adoptiovalmennuksen tarkoituksena on antaa tietoa kansainvälisestä adoptiosta ja tarjota osanottajille mahdollisuus ajatustenvaihtoon ja keskusteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin adoptiovalmennusta 10 kerran iltakursseina Helsingissä ja kahden viikonlopun viikonloppukursseina Oulussa, Lapualla (ruotsinkielinen), Tampereella, Espoossa ja Sipoossa.  Turkuun ja Lahteen suunnitellut iltakurssit jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Valmennuskurssiohjaajille järjestettiin kehittämisviikonloppu.

Yhdistyksen molempien lastenkotien, Monikulttuurisen Koti Ilolan ja Monikulttuurisen Koti Laurilan, toiminta oli vakaata. Yhdistyksellä oli puitesopimus lastensuojelun ympärivuoro-kautisen sijaishuollon järjestämisestä pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kanssa. Keski-Uudenmaan kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) kanssa solmittiin puitesopimus sijaishuollon järjestämisestä 1.7.2009 alkaen. Muiden kuntien sijoitukset perustuvat maksusitoumuksiin. Molemmissa kodeissa on seitsemän paikkaa ja ne ovat erikoistuneet monikulttuuristen lasten ja nuorten sijaishuoltoon.

Ilolassa asui vuoden aikana 6-8, iältään 9-15 –vuotiasta lasta ja nuorta. He olivat taustal-taan somalialaisia venäläisiä, turkkilaisia ja suomalaisia. Lasten sijoittajakunnat olivat Helsinki, Espoo, ja Lappeenranta. Ilolassa työskenteli johtaja ja kuusi sosiaali- tai kasvatusalan koulutuksen saanutta ohjaajaa. Lisäksi yhdellä lapsella oli henkilökohtainen avustaja osan aikaa vuodesta. Ilolassa työskenteli myös yksi vapaaehtoistyöntekijä.

Laurilassa asui vuoden aikana 5-7, iältään 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. He olivat taustaltaan somalialaisia, Kosovon albaaneja ja irakilaisia. Sijoituskunnat toimintavuoden aikana olivat Hyvinkää, Vantaa, Porvoo ja Ylöjärvi. Laurilassa työskenteli vs. johtajan/ vastaavana ohjaajan lisäksi 5-6 muuta sosiaali- ja kasvatusalan työntekijää, joista kaksi yöhoitajaa. Kesään saakka Laurilassa oli myös yksi henkilökohtainen avustaja. Laurilan toimitiloihin tehtiin muutostöitä, joilla saatiin yksi asuinhuone lisää sekä uusi toimistotila henkilökunnalle.

Molemmissa kodeissa lasten biologisiin vanhempiin sekä muihin sukulaisiin pidettiin yhteyttä ja lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta tuettiin tapaamisin, puheluin ja yhteisneuvotteluin. Lasten kulttuurista taustaa tuettiin eri tavoin. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös lasten sosiaalityöntekijöiden, opettajien, edustajien, tukiperheiden sekä lapsia hoitavien lääkärien ja terapeuttien kanssa. Osa lapsista kävi säännöllisesti kotilomilla tai lomaili tukiperheen luona viikonloppuisin ja koululomien aikoina. Lasten kävivät koulua pääsääntöisesti kotien lähikouluissa. Lapset harrastivat aktiivisesti vuoden aikana ja heidän kanssaan tehtiin retkiä.

Monikulttuurisen psykososiaalipedagogisen keskuksen (MPSP-keskus) toiminta jatkui Helsingin Vuosaaressa. Keskus auttaa ja tukee venäjänkielisiä lapsiperheitä lasten kasva-tukseen, kehitykseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Toimintavuosi oli viimeinen RAY:n tukema vuosi. Haasteena olikin MPSP-keskuksen talouden vakauttaminen ja oman rahoitusosuuden kasvattaminen palvelujen myyntiä tehostamalla.

Keväällä 2008 alkanut Yksintulleen-projekti jatkui ja sen toimintamuotoja tarkennettiin ja laajennettiin. Projektin tavoitteena on kehittää lapsen edun huomioonottamista ja psyko-sosiaalista asiantuntemusta turvapaikkamenettelyssä. Projekti toteutetaan yhteistyössä Ehjä ry:n, Maahanmuuttoviraston ja ryhmäkoti Ingaksen kanssa. Maahanmuuttoviraston puhuttelijoille järjestettiin koulutusta. Projektissa aloitettiin konsultaatiomallin kehittäminen, jossa lapsiasiantuntijat antavat konsultaatiota turvapaikkapäätöksiä tekeville Maahan-muuttoviraston työntekijöille. Myös alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa työs-kentelevien sosiaalityöntekijöiden työkäytäntöjen kehittämisprosessi aloitettiin. Projekti sai näkyvyyttä mm. useissa eri seminaareissa.

Yhteiset Lapsemme – lehti ilmestyi kolme kertaa. Jäsenkuntaan pidettiin yhteyttä myös jäsenkirjeillä ja adoptiotiedotteilla. Yhdistyksen kotisivuilla oli ajantasaista tietoa yhdistyk-sen tapahtumista ja toiminnasta. Vuoden 2008 asiantuntijaseminaarin Lähtömaana Irak ja Kongo alustusten pohjalta julkaistiin Pakolaislapset – yksin ja yhdessä – seminaari-julkaisu. Huhtikuussa julkistettiin yhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Männistön 70-vuotis-merkkipäivän kunniaksi Oodi lapselle – juhlakirja, jossa on kasvatuksen, koulutuksen, lastensuojelun ja monikulttuurisuuden ammattilaisten kirjoittamia artikkeleita. Kirjan julkistamisen yhteydessä yhdistys nosti esille erityisesti pakolaislasten puutteelliset psykososiaaliset palvelut. Lehdistötiedote huomioitiin noin 20 eri mediassa.

Toimintavuoden aikana kehitettiin erityisesti kehitysyhteistyökohteiden omarahoituksen hankintaa.

Yhdistys jatkoi kehitysyhteistyöhankkeita Boliviassa ja Kolumbiassa. Yhdistyksellä on myös kummikohteet Intiassa, Boliviassa ja Kolumbiassa. Karjalassa toteutettu Lastenkodista itsenäiseen elämään - projekti päättyi.

Tapahtumat:

16.1.  Tietoa, taitoa ja tunnetta adoptiolapsen odotukseen – seminaari.

20.1.  Adoptioilta adoptiohakijoille ja heidän läheisilleen

3.3.    Isovanhempien iltapäivä, Helsinki (yhteistyössä Pelastakaa Lapset ja Interpedia)

25.3.  Isovanhempien iltapäivä, Tampere (yhteistyössä Pelastakaa Lapset ja Interpedia)

19.4.  Kolumbialainen lounas (yhteistyössä Koti Katulapselle ry:n kanssa)

25.4.”Ihanat äidit ja vitun ämmät”- seminaari (yhteistyössä Pelastakaa Lapset ja Interpedia)

3.6.    Kesäjuhla

12.–14.6. Kesämatka Tallinnaan

3.-6.8. Isovanhempien ja ulkomailta adoptoitujen lastenlasten leiri, Högsand

9.9.     Monikulttuurinen varhaiskasvatus - seminaari

14.11. Teatteriretki (Kuninkaan kädet, Suomen Kansallisteatteri)

17.11. Tutkimusseminaari

22.11. Pikkujoulu

Talous, hallinto ja henkilöstö

Vuoden 2009 tilikaudentulos oli ylijäämäinen. Ylijäämä on muodostunut lastenkotien hyvästä käyttöasteesta. Myös adoptiotoiminnan tulos oli positiivinen. Vastaavasti Monikulttuurisen psykososiaalipedagogisen keskuksen (MPSP-keskuksen) tulos jäi budjetoidusta huomattavasti alijäämäiseksi. Keskuksen toiminnan haasteena oli omarahoitusosuuden kerääminen, missä ei onnistuttu suunnitellusti. Keskuksen palvelut tulivat maksullisiksi 1.9. lukien.

Yhdistyksen toiminnanjohtajana aloitti 16.3. Tuula Kumpumäki. Keskeistä on ollut yhdistyksen toimintaan perehtyminen ja henkilökuntaan tutustuminen sekä mahdollisten kehittämiskohteiden kartoitus. Toiminnanjohtaja keskusteli kevään aikana jokaisen yhdistyksen työntekijän kanssa. Keskustelujen perusteella laadittiin yhdistykselle toimenpidesuunnitelma. Vuoden aikana on systemaattisesti tehty töitä mm. henkilöstökäytäntöjen selkiyttämiseksi. Lääkäriasema Mehiläisen työterveyshuolto on ollut henkilöstön käytössä 1.6. lukien.

Yhdistyksen kansalaisjärjestötoimintaa rahoitettiin RAY:n myöntämällä 144 000 euron yleisavustuksella. RAY:n Maahanmuuttajaperhetyön ja - avohuollon – hankkeeseen (Moni-kulttuurisen psykososiaalipedagogisen keskuksen toimintaan) vuodelle 2009 myöntämä 20 000 euron projektiavustus avustus käytettiin vuonna 2008. MPSP-keskuksen toimintaa rahoitettiin Helsingin sosiaalilautakunnan järjestöavustuksella, muiden kuntien maksu-sitoumuksilla ja yksityisillä asiakasmaksuilla. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi järjestöavustusta myös kansainväliseen adoptioon liittyvään toimintaan ja Venäjän kielen ystävät – kerhon toimintaan. Monikulttuuristen lastenkotien toimintaa rahoitettiin kuntien maksamilla hoitovuorokausimaksuilla. Yksintulleet-projekti jatkui RAY:n projekti-avustuksella ja adoptiokuraattoritoiminta kohdennetulla toiminta-avustuksella. Lisäksi Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta venäjänkielisen lastensuojelujulkaisun kehittämiseen vuodelle 2009. Avustus käytettiin vuonna 2008 kun ensimmäinen venäjänkielinen Maailman lapset – lehti julkaistiin. Lisäksi eri ministeriöt ja säätiöt myönsivät avustuksia ja apurahoja yhdistyksen toimintaan.

Hallitus

Varsinaiset jäsenet 2009:                           Varajäsenet 2009:

KT, sosiaalineuvos Yrjö Männistö, pj.

Pankinjohtaja Veli-Matti Töyrylä, vpj.           Pankinjohtaja Hannu Mäkynen

Lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen              Perhehoitaja Pirkko Männistö

Opetusneuvos Pekka Iivonen                      Linjanjohtaja Outi Salo

FK  Osmo Toivanen                                   Opetusneuvos Kristiina Ikonen                       Ohjelma-assistentti Merja Tikkanen             KTM Linda Mäkynen-Lönnberg

KM Kitte Marttinen                                     Konsultti Ossi Hyvärinen

Hallituksen sihteerinä toimi Irma Marttinen. Yhdistyksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Yrjö Männistö, varapuheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä sekä 16.3. lähtien toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki.

Yhdistyksen hallitus kokoontui kahdeksan kertaa (19.1., 23.2., 31.3., 23.4., 18.5., 17.8., 28.9. ja 21.10.). Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 23.4. ja syyskokous 21.10. keskustoimistossa Helsingissä.

Tilintarkastajat

Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Pentti Lavanko (HTM) ja Päivi Sten (HTM). Varatilintarkastajiksi oli nimetty Ernst & Young OY. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi taloussuunnittelija Tiina Sundholm.

Henkilökunta

Yhdistyksen toimistossa työskenteli päätoimisina työntekijöinä toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki (16.3. lähtien), tiedottaja Irma Marttinen, suunnittelija Anja Wikstedt sekä Yksintulleet-projektissa projektipäällikkö Henna Mustonen ja psykososiaalinen asiantuntija Salli Alanko. Keskustoimistosta puuttui alkuvuodesta lähes kolme kuukauden ajan kahden työntekijän työpanos, koska toiminnanjohtaja aloitti tehtävässään vasta maaliskuussa ja yhdistyksen tiedottaja oli pitkällä sairauslomalla. Taloussuunnittelija Tiina Sundholmin työpiste on Lohjalla ja adoptiokuraattori Kerstin Rauma työskentelee Lahdessa. Molemmat kuitenkin lukeutuvat osaksi keskustoimiston henkilökuntaa. Monikulttuurinen Koti Ilolan johtajana toimi Pirkko Kokko ja Koti Laurilassa johtajan tehtäviä hoiti vastaava ohjaaja Mia Laurell-Jääskeläinen. MPSP-keskuksen johtaja Ella Lazareva jäi vuorotteluvapaalle lokakuussa 2009. Hänen sijaisenaan keskuksen hallinnosta vastaavana johtajana toimi toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki. Vastaava perhekonsultti Elena Bartosh oli vastuussa asiakastyöhön liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksellä oli tilikauden päättyessä 25 työntekijää. Lisäksi tärkeän voimavaran muodostivat sosiaalialan opiskelija-harjoittelijat. Vapaaehtoistyötä tehtiin ennen muuta yhdistyksen työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Henkilökunnan yhteinen kehittämispäivä pidettiin 4.12.

Toimitilat

Yhdistyksen vuokraama tila keskustoimistolle sijaitsee osoitteessa Iso Roobertinkatu 20–22 A, Helsinki. Monikulttuurinen Koti Ilola Sipoossa ja Monikulttuurinen Koti Laurila Hyvinkäällä toimivat yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. MPSP-keskus toimi vuokratiloissa Helsingin Vuosaaressa. Lisäksi keskuksen toimintaa varten oli vuokrattuna kaksi kerhotilaa Vuosaaresta. Yhdistyksellä oli myös vuokrattuna kesäpaikka Sipoon Savijärveltä.

Yhdistys on Lastensuojelun Keskusliiton, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ja Venäjän Lasten Säätiön jäsenjärjestö. Yhdistys kuuluu lisäksi Suomi-Intia-seuraan.

Hallituksen ehdotus tilikauden ylijäämän käytöstä

Vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 25.832,76 euroa ylijäämää. Ylijäämä siirretään yhdistyksen omaan pääomaan, joka on kirjauksen jälkeen – 63.281,73 euroa. Yhdistyksen käyttöomaisuuteen sisältyy Sipoossa sijaitseva kiinteistö, jonka todennäköinen luovutushinta on 300.000 euroa. Tästä 70 % palautettaisiin RAY:lle. Yhdistykselle jäävä luovutushinta olisi 90.000 euroa. Kirjanpitoarvo on 62.834,03 euroa. Erotus on 27.165,97 euroa. Oma pääoma on korjauslaskelman jälkeen -36.115,76 euroa.

Hallitus toteaa, että edellisen vuoden suurta alijäämää on saatu kohtuullisesti pienennettyä. Vuoden aikana mm. laskettiin luottotilin limiittiä ja tehtiin lainajärjestelyihin liittyviä toimenpiteitä. Vuoden 2010 keskeinen tavoite on edelleen pienentää negatiivista omaa pääomaa.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu