Yhteiset Lapsemme – All Our Children ry

Kertomus yhdistyksen toiminnasta vuonna 2010

Yleistä

Yhteiset Lapsemme on Helsingissä vuonna 1988 perustettu, poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistys toimii maahan-muuttajalasten, ulkomailta adoptoitujen lasten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten ja lastensuojelun asiakkaina olevien monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta. Toimintamme perusajatus on, että kohtaaminen ja arkinen kanssakäyminen eri kulttuureista tulleiden kanssa lisäävät toisen ihmisen ymmärtämistä.

Yhdistyksen keskeiset toimintamuodot olivat kansainväliseen adoptioon liittyvä toiminta, monikulttuurinen sijais- ja avohuolto, vertaisryhmätoiminta, monikulttuurinen perheyhdistys-toiminta, seminaari-, tiedotus- ja julkaisutoiminta. Yhdistyksellä on myös kehitysyhteistyö- ja kummikohteita ulkomailla.

Tilikauden 1.1. – 31.12.2010 keskeisimmät, toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet olivat:

- yhdistyksen julkisuuskuvan kehittäminen ja laajempi verkostoituminen;

- yhdistyksen systemaattinen varainhankinta ja tasapainoinen talouskehitys;

- yhdistyksen eri toimintayksiköiden keskinäinen yhteenkuuluvuus;

- toiminnan tuloksia näkyväksi tekevien arviointimenetelmien kehittäminen.

Yhdistyksen julkisuuskuvan ja kehittämiseen on paneuduttu toimintavuoden kuluessa mm. strategiatyöskentelyn yhteydessä. Yhdistys on toiminnallaan (mm. Yksintulleet-projekti, seminaarit, julkaisut jne.) edelleen vahvasti profiloitunut monikulttuuristen lasten puolesta-puhujana. Yhdistyksen toimintayksiköitten yhteenkuuluvuutta on vahvistettu yhteisellä kehittämispäivällä ja lastenkodeilla on ollut vuoden aikana yhteistä toimintaa.

Varainhankinnan kehittäminen on edelleen suuri tulevaisuuden haaste. Myöskään yhdistyksen talouskehitys ei toimintavuoden aikana ole ollut toivotun kaltainen, vaikka esim. lastenkotien käyttöaste kehittyi loppuvuodesta positiiviseen suuntaan. Suuri haaste on ollut MPSP-keskuksen talouden vakauttaminen. Yhdistys on tehnyt vuoden aikana joitain hankintoja, joilla toivotaan olevan positiivista vaikutusta tulevaisuudessa. Yhdistys on ottanut käyttöön Webropol-tietojenkeruuohjelmiston, jonka avulla voidaan erityisesti kehittää toiminnan tulosten arviointia.

Vuoden 2010 lopussa yhdistykseen kuului 1082 jäsentä.  Vuosi 2010 oli yhdistyksen 23. toimintavuosi.

Varsinainen toiminta

Toimintavuoden aikana yhdistys oli aktiivinen toimija lastensuojelun, kansainvälisen adop-tion sekä monikulttuurisuuden toimijoiden verkostoissa. Se otti kantaa monikulttuuristen lasten tasapuolisen kohtelun puolesta.  Yhdistys mm. antoi sisäasiainministeriölle lausunnon hallituksen esityksestä laiksi kotoutumisen edistämisestä sekä oli edelleen mukana Lastensuojelun Keskusliiton koordinoimassa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraportointiprosessissa. Yhdistyksellä oli myös edustaja oikeus-ministeriön adoptiolain kokonaisuudistusta valmistelleessa työryhmässä. Työryhmämietintö jätettiin joulukuussa.

Toukokuussa julkaistiin Suomeen eri syistä muuttaneiden 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten elämäntarinoita Kotona Suomessa. Tarinoita ja artikkeleita monikulttuurisuudesta – kehityskasvatusaineisto. Aineistossa on lisäksi asiantuntijoiden artikkeleita pakolai-suudesta, maahanmuutosta, kansainvälisestä adoptiosta, erilaisuudesta ja suvaitsevai-suudesta. Kirja sai positiivisen vastaanoton ja sitä on jaettu runsaasti eri oppilaitosten ja järjestöjen käyttöön kehityskasvatus – ja monikulttuurisuusopetukseen. Kirja julkaistiin Ulkoasiainministeriön tuella.

Lokakuussa järjestettiin seminaari Toisen sukupolven maahanmuuttajalapset suomalai-sessa yhteiskunnassa. Seminaari keräsi laajasti eri alojen ammattilaisia yhteiseen keskusteluun erittäin ajankohtaisesta maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin liittyvästä teemasta.

Toimintavuoden aikana perheyhdistystoiminnassa toteutettiin perinteiset kesäjuhla ja pikkujoulujuhla. Viron kesämatka ei toteutunut. Venäjän kielen kerhon toiminta jatkui. Kerhossa oli seitsemän ryhmää ja sen toimintaan osallistui noin 40 lasta.

Kansainväliseen adoptioon liittyvässä toiminnassa keskeisintä olivat adoptiokuraattori-toiminta ja adoptiovalmennuskurssit. Muita adoptioon liittyviä toimintamuotoja olivat vertaisryhmätoiminta, luento- ja koulutustilaisuudet, adoptiovanhempien ja – perheiden tapaamiset sekä adoptioisovanhemmille suunnatut tapahtumat.  Yhteistyö muiden adoptiotoimijoiden kanssa oli aktiivista. Erityisen merkittävä yhteistyötapahtuma oli lokakuussa Helsingissä järjestetty kansainvälisen adoption eettisiä kysymyksiä käsitellyt seminaari.

Adoptiokuraattoritoiminta on valtakunnallinen, adoptiovanhemmille, adoptiohakijoille, adoptoiduille sekä ammattilaisille tarkoitettu puhelinpalvelu. Vuoden aikana yhteydenottoja tuli yhteensä 255. Suurin osa soittajista oli edelleen adoptioäitejä (170). Yhteydenottoja tuli myös adoptiohakijoilta, adoptioisiltä, ammattilaisilta sekä adoptoiduilta nuorilta ja aikuisilta. Yhteydenottojen aiheita olivat mm. jaksamiseen, terveyteen, murrosikään, kiintymys-suhteeseen, parisuhteeseen, päivähoitoon ja kouluun liittyvät kysymykset, adoptionuoren itsenäistyminen sekä adoptioprosessin vaiheet. Adoptiokuraattori osallistui lisäksi adoptioperheille ja adoptionhakijoille sekä ammattiryhmille suunnattuihin tilaisuuksiin teki myös konsultaatiokäyntejä erilaisissa viranomaisneuvotteluissa sekä antoi ohjaus- ja koulutuspalveluja.

Adoptiovalmennuksen tarkoituksena on antaa tietoa kansainvälisestä adoptiosta ja tarjota osanottajille mahdollisuus ajatustenvaihtoon ja keskusteluun. Toimintavuoden aikana järjestettiin adoptiovalmennusta 10 kerran iltakursseina Helsingissä ja kahden viikonlopun viikonloppukursseina Oulussa, Tampereella, Espoossa ja Sipoossa. Valmennuskurssiohjaajille järjestettiin kehittämisviikonloppu.

Yhdistyksen molempien lastenkotien, Monikulttuurisen Koti Ilolan ja Monikulttuurisen Koti Laurilan, toiminta oli vakaata, vaikka kaikki paikat eivät olleet täynnä toimintavuoden aikana. Molemmissa kodeissa on seitsemän paikkaa ja ne ovat erikoistuneet monikulttuu-risten lasten ja nuorten sijaishuoltoon. Yhdistyksellä oli puitesopimus lastensuojelun ympärivuorokautisen sijaishuollon järjestämisestä pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja Keski-Uudenmaan kuntien (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) kanssa. Keski-Suomen kuntien kanssa solmittiin lastensuojelun sijaishuollon ostopalvelujen hankintasopimus. Muiden kuntien sijoitukset perustuvat maksusitoumuksiin.

Vuoden aikana Koti Ilolassa asui 6-7 lasta. Iältään he olivat 11–16 – vuotiaita ja taustaltaan somalialaisia, venäläisiä, turkkilaisia ja suomalaisia. Sijoittajakunnat vuoden 2010 aikana olivat Helsinki, Espoo ja Lappeenranta. Ilolassa työskenteli johtaja, 6 -7 kokopäiväistä ja yksi osapäiväinen sosiaali- tai kasvatusalan koulutuksen saanut ohjaaja. Ilolassa työs-kenteli kevään ajan myös vapaaehtoistyöntekijä tukena lasten läksyjen teossa ja vapaa-ajan vietossa. Ilolassa teki vuoden aikana opintoihinsa liittyvän harjoittelujakson kaksi sosionomiopiskelijaa. Yksi ohjaaja toimi syksyn ajan Koti Laurilaan sijoitettujen somalialaistaustaisten nuorten etnisenä tukihenkilönä. Henkilökunta piti säännöllisesti työryhmäpäiviä ja sai työnohjausta.  Vuoden aikana keskityttiin erityisesti omaohjaajatyön kehittämiseen.

Ilolassa tuettiin lasten omaa kulttuuritaustaa monin eri tavoin. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti sijoitettujen lasten sosiaalityöntekijöiden, opettajien ja lasten vanhempien, edustajien, muiden lasta hoitavien tahojen, tukiperheiden ja lapsen muun lähiverkoston kanssa.  Lasten opettajiin oltiin tiiviisti yhteydessä puhelimitse ja Wilma - tietojärjestelmän kautta ja heitä tavattiin mm. vanhempainilloissa ja – varteissa sekä lasten asiakassuunnitelma-neuvotteluissa. Yhteistyötä tehtiin tiiviisti myös lapsia hoitavien lääkärien ja terapeuttien kanssa. Osa lapsista kävi säännöllisesti kotilomilla tai lomaili tukiperheen luona.  Koti Ilolaan sijoitetut lapset kävivät koulua Keravan aikuislukiossa, Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksessa, Nikkilän ja Sipoonlahden ala- ja yläkoulujen yleisopetuksessa sekä pienluokalla. Lapset osallistuivat aktiivisesti koulujen, seurojen ja kansalaisopiston järjestämille kursseille ja harrastuksiin sekä leireille. Kesällä tehtiin yhteinen lomamatka Högsandin leirikeskukseen ja vuoden kuluessa erilaisia retkiä sekä lyhyitä matkoja. Kerran kuukaudessa pidettiin lasten kokous ja omaohjaaja varasi aikaa työskentelyyn omaohjattavansa kanssa.

Kesällä Ilolan toimintaan tutustui thaimaalaisia lastensuojelutyöntekijöitä. Marraskuussa Koti Ilolassa tehtiin kiinteistön kuntokartoitus ja sen perusteella korjaussuunnitelma.

Koti Laurilassa asui vuoden aikana 5-7, iältään 9-17-vuotiasta lasta ja nuorta. He olivat taustaltaan somalialaisia ja Kosovon albaaneja. Laurilassa on seitsemän sijoituspaikkaa. Sijoituskunnat toimintavuoden aikana olivat Hyvinkää, Vantaa, Kotka ja Ylöjärvi. Monikulttuurinen Koti Laurilassa työskenteli vs. johtajan/vastaavan ohjaajan lisäksi 5-6 muuta sosiaali- ja kasvatusalan työntekijää, joista kaksi yöhoitajaa. Laurilan henkilökunta sai työnohjausta ja piti työryhmän yhteisiä tiimipäiviä noin kolmen viikon välein. Koti Laurilassa pidettiin avoimet ovet 11.5.10.

Laurilan lapset kävivät peruskoulua Hyvinkäällä ja yksi nuorista kävi ammattikoulua Rajamäellä. Lasten opettajien kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä.  Lasten asioissa tehtiin yhteistyötä myös sijoittajakuntien sosiaalityöntekijöiden, edustajien ja lasta hoitavien tahojen mm. terapeuttien kanssa. Lasten biologisiin vanhempiin sekä muihin sukulaisiin pidettiin yhteyttä ja lasten ja vanhempien välistä vuorovaikutusta tuettiin tapaamisin, puheluin ja yhteisneuvotteluin. Lasten kulttuuritaustaa tuettiin eri tavoin.  Yksi Koti Ilolan ohjaajista toimi syksyn ajan Koti Laurilaan sijoitettujen somalialaistaustaisten nuorten etnisenä tukihenkilönä. Yksi lapsista kävi tukiperheessä. Lapset harrastivat aktiivisesti erilaista urheilua. Vuoden aikana tehtiin retkiä ja yksi viikonlopun mökkireissu. Yksi lapsista osallistui leireille. Tämän lisäksi vierailtiin erilaisissa kulttuuritapahtumissa, huvipuistoissa ja elokuvissa.

Monikulttuurisen psykososiaalipedagogisen keskuksen (MPSP-keskus) toiminta jatkui Helsingin Vuosaaressa. Keskus auttaa ja tukee venäjänkielisiä lapsiperheitä heidän omalla äidinkielellään lasten kasvatukseen, kehitykseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa. Perhetyön rooli keskuksen toiminnassa on edelleen merkittävä. Keskuksen toiminnan suurena haasteena oli edelleen talouden vakauttaminen ja oman rahoitusosuuden kasvattaminen palvelujen myyntiä tehostamalla.

Keväällä 2008 alkanut Yksintulleet-projekti jatkui. Keskeisin toimintamuoto vuoden aikana oli alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanotossa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työkäytäntöjen kehittäminen. Erityisesti keskityttiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden haastattelumallin materiaalin kehittämiseen ja sen kokeilemiseen vastaanottoyksiköissä.  Sosiaalityöntekijöille järjestettiin kaksi koulutuspäivää (helmikuussa ja elokuussa 2010), joissa heitä koulutettiin haastattelumallin teemoista. Toimintavuoden aikana jatkettiin myös Maahanmuuttoviraston konsultaatiomallin kehittämistä. Vuoden aikana toteutettiin kaikki kokeilujakson konsultaatiot (12 kertaa), ja mallin toimivuutta arvioitiin joulukuussa 2010. Marraskuussa järjestettiin turvapaikkaprosessissa toimiville tahoille suunnattu Lapsen etu ensin -seminaari. Lisäksi aloitettiin projektin loppujulkaisun suunnittelu ja kirjoitustyö, sekä yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden turvapaikkaprosessia koskevan infoesitteen tekeminen.

Yhteiset Lapsemme – lehti ilmestyi neljä kertaa. Jäsenkuntaan pidettiin yhteyttä myös jäsenkirjeillä ja adoptiotiedotteilla. Yhdistyksen kotisivuilla oli ajantasaista tietoa yhdistyksen tapahtumista ja toiminnasta. Yhdistykselle perustettiin oma Facebook-sivu.

Toimintavuoden aikana kehitettiin erityisesti kehitysyhteistyökohteiden omarahoituksen hankintaa.

Yhdistys jatkoi kehitysyhteistyöhankkeita Boliviassa ja Kolumbiassa. Yhdistyksellä on myös kummikohteet Intiassa, Boliviassa ja Kolumbiassa. Yhdistys osallistui Maailma Kylässä – tapahtumaan, joka järjestettiin 29. – 30.5. Helsingissä. 3.6. keskustoimiston henkilökunta järjesti lipaskeräys-päivän Bolivian kehitysyhteistyöhankkeen tueksi.

Yhdistyksellä oli edustus Lastensuojelun Keskusliiton kolmessa neuvottelukunnassa (lastensuojelun, monikulttuurisuusasioiden sekä kansainvälisten asioiden neuvottelukunta). Yhdistys on Lastensuojelun Keskusliiton, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen ja Venäjän Lasten Säätiön jäsenjärjestö. Yhdistys kuuluu lisäksi Suomi-Intia-seuraan.

Tapahtumat:

16.1.         Tietoa, taitoa ja tunnetta adoptiolapsen odotukseen – seminaari

23.–24.1.   Adoptiovalmennuskurssiohjaajien koulutuspäivät

24.3.         Isovanhempien iltapäivä, Helsinki (yhteistyössä Pelastakaa Lasten ja
                Interpedian kanssa)

5.5.           Kotona Suomessa – kirjan julkistamistilaisuus

1.6.           Kolumbia-ilta

9.6.           Kesäjuhla

14.–17.6.   Isovanhempien ja ulkomailta adoptoitujen lastenlasten leiri, Högsand

2.10.         Mistä te tiedätte et mun äiti halus antaa mut pois? Seminaari kansainvälisen
                adoption etiikasta (yhteistyössä muiden adoptiotoimijoiden kanssa)

27.10.       Toisen sukupolven maahanmuuttajalapset suomalaisessa yhteiskunnassa -
                 seminaari

5.11.          Lapsen etu ensin – seminaari (Yksintulleet-projekti)

21.11.        Pikkujoulujuhla

25.11.        Teatteriretki (Onnellinen päivä, Q-teatteri)

22.11.        Pikkujoulu

16.12.        Jouluglögitilaisuus

Talous, hallinto ja henkilöstö

Vuoden 2010 tilikauden tulos oli alijäämäinen. Alijäämä muodostuu yleistoiminnan osalta kustannuksia aiheuttaneista toimenpiteistä, joilla kuitenkin tähdätään säästöön tulevaisuudessa. Lastenkodeissa oli tavoiteltua pienempi käyttöaste (84,75 %), mutta vastaavasti lähes budjetin mukaiset henkilöstökustannukset ja budjetoitua suuremmat kiinteistökulut. Kotien henkilöstökuluja rasittivat osittain mm. pitkät sairauslomat ja äitiyslomien kustannukset. Laurilan henkilökunnan palkkoja tarkennettiin, mikä kuitenkin oli välttämätöntä suhteessa kotien keskinäiseen henkilöstörakenteeseen. Palkkojen tarkennuksella tavoitellaan myös kilpailukykyisyyttä alan työmarkkinoilla. Monikulttuurisen psykososiaalipedagogisen keskuksen (MPSP-keskuksen) tulos jäi samoin huomattavasti alijäämäiseksi. Keskuksen toiminnan haasteena oli edelleen omarahoitusosuuden kerääminen, missä ei onnistuttu suunnitellusti. Adoptiotoiminnan tulos oli positiivinen.

Yhdistyksen yleistoiminta rahoitettiin RAY:n myöntämällä 144 000 euron yleisavustuksella. MPSP-keskuksen toimintaa rahoitettiin Helsingin sosiaalilautakunnan järjestöavustuksella (120 000 e), muiden kuntien maksusitoumuksilla ja yksityisillä asiakasmaksuilla. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta myönsi järjestöavustusta myös kansainväliseen adoptioon liittyvään toimintaan ja Venäjän kielen ystävät – kerhon toimintaan. Monikulttuuristen lastenkotien toimintaa rahoitettiin kuntien maksamilla hoitovuorokausimaksuilla. Yksintulleet-projekti jatkui RAY:n projektiavustuksella ja adoptiokuraattoritoiminta RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Lisäksi ulkoasiainministeriö ja Stiftelsen den 7nde Mars myönsivät avustuksia yhdistyksen toimintaan.

Yhdistyksen omistama Yhla Oy otettiin uudelleen käyttöön ja sille siirrettiin yhdistyksen arvonlisäveron alainen toiminta.

Hallitus

Varsinaiset jäsenet 2010:                                                                                             

KT, sosiaalineuvos Yrjö Männistö, pj.

Pankinjohtaja Veli-Matti Töyrylä, vpj.                                                          

Lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen                                                                

Opetusneuvos Pekka Iivonen

FK Osmo Toivanen

KM Kitte Marttinen

Ohjelma-assistentti VTM Merja Tikkanen

Varajäsenet 2010:

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki                                                                        Linjajohtaja Outi Salo

Perhehoitaja Pirkko Männistö                                                                                                

Opetusneuvos Kristiina Ikonen

KTM Linda Mäkynen-Lönnberg 

Konsultti Ossi Hyvärinen

Hallituksen sihteerinä toimi Irma Marttinen. Yhdistyksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Yrjö Männistö, varapuheenjohtaja Veli-Matti Töyrylä sekä toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki.

Yhdistyksen hallitus kokoontui seitsemän kertaa (18.1., 3.3., 15.4., 19.5., 20.9., 20.10. ja 13.12.) Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 15.4. ja syyskokous 20.10. Kevätkokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen nimenmuutos (Yhteiset Lapsemme ry).

Hallituksesta ja henkilökunnasta koottu strategiatyöryhmä on toimintavuoden aikana valmistellut yhdistyksen strategiaa vuosille 2011-2015.

Tilintarkastajat

Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat Pentti Lavanko (HTM) ja Päivi Sten (HTM). Varatilintarkas-tajiksi oli nimetty Ernst & Young OY. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi taloussuunnittelija Tiina Sundholm.

Henkilökunta

Yhdistyksellä oli tilikauden päättyessä 26 kokoaikaista työntekijää. Lisäksi vuoden aikana on ollut osa-aikaisia työntekijöitä hoitamassa erityisesti lastenkotien lyhyitä ja satunnaisia sijaisuuksia. Tärkeän voimavaran yhdistyksen toiminnassa muodostivat sosiaalialan opiskelija-harjoittelijat. Vapaaehtoistyötä tehtiin ennen muuta yhdistyksen työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Toimintavuoden aikana jatkettiin yhdistyksen henkilöstökäytäntöjen selkiyttämistä ja mm. yhdistyksen toimintaohjeistusta päivitettiin. Henkilökunnan yhteinen kehittämispäivä pidettiin 2.12.

Yhdistyksen keskustoimistossa työskenteli päätoimisina työntekijöinä toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki, tiedottaja Irma Marttinen, suunnittelija Anja Wikstedt sekä Yksintulleet-projektissa projektipäällikkö Henna Mustonen ja psykososiaalinen asiantuntija Salli Alanko. Taloussuunnittelija Tiina Sundholmin työpiste on Lohjalla ja adoptiokuraattori Kerstin Rauma työskentelee Lahdessa. Monikulttuurinen Koti Ilolan vs. johtajana toimi 1.2. lukien Jaana Mäkinen ja Koti Laurilassa johtajan tehtäviä hoiti vastaava ohjaaja Mia Laurell-Jääskeläinen. MPSP-keskuksen johtaja Ella Lazareva oli vuorotteluvapaalla 5.10. saakka. Hänen sijaisenaan keskuksen hallinnosta vastaavana johtajana toimi toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki. Vastaava perhekonsultti Elena Bartosh oli vastuussa asiakastyöhön liittyvissä kysymyksissä.

Henkilökunnan työterveyshuolto on järjestetty Lääkäriasema Mehiläisessä.

Toimitilat

Yhdistyksen keskustoimisto on vuokratiloissa osoitteessa Iso Roobertinkatu 20–22 A, Helsinki. Monikulttuurinen Koti Ilola Sipoossa ja Monikulttuurinen Koti Laurila Hyvinkäällä toimivat yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. MPSP-keskus toimi vuokratiloissa Helsingin Vuosaaressa. Lisäksi keskuksen toimintaa varten oli vuokrattuna kaksi kerhotilaa Vuosaaresta. Yhdistyksellä oli myös vuokrattuna kesäpaikka Sipoon Savijärveltä.

Hallituksen ehdotus tilikauden alijäämän kattamiseksi

Vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa -53 726,67 euroa alijäämää. Alijäämä siirretään yhdistyksen omaan pääomaan, joka on kirjauksen jälkeen -117 008,40 euroa. Yhdistyksen käyttöomai-suuteen sisältyy Sipoossa sijaitseva kiinteistö, jonka todennäköinen luovutushinta on 300.000 euroa. Mikäli kiinteistöstä luovuttaisiin nyt tällä hinnalla, RAY:lle palautettaisiin 139 533 euroa. Yhdistykselle jäävä osuus olisi 160 467 euroa.Kirjanpitoarvo on 62 834,03 euroa. Erotus on 97 632,97 euroa. Oma pääoma on korjauslaskelman jälkeen -19 375,43 euroa.

Hallitus toteaa, että yhdistyksen oman pääoman alijäämää ei saatu toivotulla tavalla pienennettyä. Vuoden 2011 aikana on kuitenkin realistista pyrkiä kasvattamaan omaa pääomaa. Mm. lastenkotien käyttöaste vakautui jo vuoden 2010 lopussa ja yleistoiminnassa on tehty säästöjä mahdollistavia toimenpiteitä.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu