Yhteiset Lapsemme ry:n vaalitavoitteet vuoden 2019 eduskunta- ja europarlamenttivaalehin

Suomi on monikulttuurinen maa. Haluamme siitä turvallisen kaikille, mutta ihan erityisesti lapsille ja nuorille. Rasismiin pitää puuttua!

Yhteiset Lapsemme ry:n tavoitteena on rohkea ja reilu Suomi. Meille rohkeus tarkoittaa puuttumista rasismiin ja reiluus lasten oikeuksien toteutumista yhdenvertaisesti. Haluamme muistuttaa siitä, että aikuiset luovat lapsille maailman. Tämä tulee muistaa laadittaessa hallitusohjelmaa ja kansallista lapsistrategiaa sekä tehtäessä poliittisia päätöksiä Euroopan unionissa. Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että Suomi on EU:n perusoikeusviraston raportin (2018) mukaan yksi rasistisimmista maista Euroopassa.

Tavoite 1

Rasistiseen kiusaamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin kiusaamiseen, pitää rohkeasti puuttua varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Puuttuminen on aikuisten velvollisuus. Kiusaamisen vähentäminen lisää hyvinvointia koko yhteiskunnan tasolla.

Rasismia esiintyy lasten ja nuorten arjessa. Rasistista kiusaamista tapahtuu kouluympäristössä sekä harrastusten parissa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan ne lapset ja nuoret, jotka kokevat kuuluvansa johonkin vähemmistöryhmään, kohtaavat selvästi muita useammin epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessa. Etniseen vähemmistöön kuuluvista 12 prosenttia kertoo joutuvansa usein ja 33 prosenttia joskus epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua niin Suomessa kuin ulkomailla syntynyt lapsi, joka jollain tavalla erottuu enemmistöstä esimerkiksi ulkonäkönsä, kielensä tai perhetaustansa vuoksi. Kiusaamisessa on kyse henkisestä tai fyysisestä kiusaamisesta tai sosiaalisesta eristämisestä, tai samanaikaisesti molemmista näistä.

Kiusaamisesta on lyhyt matka väkivaltaan. Pahimmillaan kiusaaminen voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit ja kyse on silloin rikoksesta. Tiedetään, että pahoinpitelyn motiivi liittyy monesti uhrin kansallisuuteen tai etniseen taustaan. Esimerkiksi vuonna 2017 tällaisiin tapauksiin liittyviä rikosilmoituksia tehtiin Suomessa 813. Rasistisen kiusaamisen kuten kaiken muunkin kiusaamisen ehkäisyssä kouluyhteisöillä ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksia ohjaavilla aikuisilla on suuri merkitys. Koulutuspolitiikan tulee lähteä siitä, että kaikille tarjotaan turvallinen arki.

Rasismia on myös niin sanottu rodullistaminen, jossa ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärinsä perusteella ennakkoluuloja tai häntä kohdellaan ensisijaisesti hänen oletetun viiteryhmänsä edustajana. Tällaisesta voi olla esimerkkinä, että Suomessa syntyneen ei-valkoisen nuoren ei ulkonäkönsä vuoksi oleteta osaavan suomea.

Tavoite 2

Rakenteellinen rasismi pitää tunnistaa ja sitä pitää ehkäistä. Tähän tulee kiinnittää huomiota kaikissa lasten ja nuorten palveluissa sekä harrastuksissa. Kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Hankalimmin havaittava ja todennettava rasismin muoto on rakenteellinen rasismi. Se liittyy väheksyntään ja ennakkoluuloihin ja se vaarantaa perusoikeuksien toteutumisen. Toisaalta voidaan katsoa, että kaikessa rasismissa on rakenteellinen lähtökohta, eräänlainen yhteiskunnallinen maaperä, jossa rasistinen ajattelu pääsee kasvamaan.

Rakenteellista rasismia tapahtuu esimerkiksi työnhaussa, jossa hakija voi nimensä perusteella joutua rekrytoinnissa sivustakatsojan rooliin. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa romaneilla tai venäjänkielisillä. Asiaan on ryhdytty viime aikoina kiinnittämään huomiota, ja jonkin verran on kokeiltu esimerkiksi anonyymiä työnhakua.

Rakenteellinen rasismi saattaa toteutua myös niin, ettei sitä edistävä henkilö tai organisaatio kunnolla itse tiedosta asiaa. Tutkimusten mukaan Suomessa syntyneistä rodullistetuista suomalaista edelleen pienempi osa hakeutuu yliopistoon kuin ns. valtaväestöstä. Ilmiötä selittää osittain sosiaalisen luokan periytyvyys, mutta sen lisäksi yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi rodullistettuja nuoria ohjataan peruskoulun jälkeen hakemaan hoitoalan ammattiopintoihin lääketieteellisten opintojen sijasta arvosanoista riippumatta.

Rakenteellisesti rasismista voidaan puhua myös, jos poliisi kohdistaa erityistä valvontaa tai etnistä profilointia ”ulkomaalaisen näköisiin” ihmisiin. Silmätikuksi voi joutua myös muissa arkisissa yhteyksissä. Suomen perustuslain mukaan ihmisarvo on loukkaamaton ja ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rakenteellinen rasismi ja mahdollisuus sen vahvistumisesta tuleekin tunnistaa, tunnustaa ja ehkäistä. Tähän tarvitaan kriittistä ajattelua ja toimintatapojen kyseenalaistamista. Rodullistettuja lapsia ja nuoria tulisi kuulla myös omassa asiassaan ja näistä kokemuksista tulisi oppia.

Tavoite 3

Rasistinen puhe yhteiskunnallisessa keskustelussa ja politiikassa tulee lopettaa. Tämä voidaan tehdä vaarantamatta oikeutta sanan- ja mielipiteen vapauteen. Odotamme päätöksentekijöiltä rohkeaa puuttumista arkipäiväiseen rasismiin sekä rasistiseen ja syrjivään puheeseen. Myös passiivinen rasismi pitää torjua.

Rasistista vihapuhetta esiintyy nykyään muun muassa keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta se on myös osa arkista puhetta erilaisissa kohtaamisissa. Kyse on solvauksista, uhkailusta tai häirinnästä eri muodoissa. Vihapuhe voi kohdistua yksittäiseen henkilöön, jolloin kyse voi olla juridisesti kunnianloukkauksesta, tai se voi olla laajempaa ihmisryhmää vastaan lietsovaa puhetta eli rikoslain tuntemaa kiihottamista kansanryhmää vastaan, tai uskonrauhan rikkomista. Näissä tapauksissa toteutuu jossain määrin myös rikosoikeudellinen vastuu, mutta usein vihapuheen tuottajaa voi olla mahdotonta selvittää, ja toisaalta monesti liikutaan eräänlaisella harmaalla alueella. Rasistiset puhujat pyrkivätkin usein pysyttelemään anonyymeinä ja he myös tukevat lojaalisti toisiaan.

Sananvapauden toteutuminen ei edellytä rasistisen puheen sallimista. Verkossa tapahtuvan vihapuheen osalta ylläpidon laiminlyöntivastuu tulisi saada nykyistä ankarammaksi. Vihapuhetta muistuttava puhetapa ei ole valitettavasti vierasta myöskään poliitikkojen keskuudessa. Edellä kuvatuista rikoksista tuomittuja toimii tällä hetkellä poliittisissa tehtävissä, myös puoluejohdon tasolla, ja heitä on myös puolueiden ehdokaslistoilla. He toimivat myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja samalla normalisoivat sopimatonta toimintaa.

Ennakkoluuloja vahvistaa myös joidenkin poliitikkojen taipumus jakaa omissa kanavissaan erityisesti ulkomaalaisia käsittelevää negatiivista uutisointia. Tämä ei tietenkään ole laitonta, mutta kuvastaa usein jakajan ajatusmaailmaa ja tapaa jaotella ihmisiä ”meihin” ja ”heihin”. Analyyttinen asioiden käsittely ei toteudu, vaan asiat halutaan saada näyttämään mahdollisimman mustavalkoisilta. Toisaalta viharikollisuus ei ole pelkästään rasistista, vaan se voi kohdistua myös esimerkiksi seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoleen tai jopa vammaisuuteen. Kyse on siis varsin monimuotoisesta ja hankalasta, ja erityisen vastenmielisestä ilmiöstä.

Toimenpideohjelma tukemaan rasismiin puuttumista

Yhteiset Lapsemme ry vaatii seuraavalta eduskunnalta ja hallitukselta rasisminvastaisia toimia ja tahtotilaa. Järjestön mielestä rasismin ennaltaehkäisyä ja siihen puuttumista varten tulee laatia vähintään hallituskauden pituinen toimenpideohjelma ja sille pitää varata tarvittavat määrärahat. Ohjelman laatimisessa tulisi kuulla erityisesti lapsia ja nuoria, heidän kanssaan työskenteleviä, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä.

Rakenteellisen rasismin riski tulisi tunnistaa kaikilla hallinnonaloilla. Toisaalta kyse ei ole vain valtiollisen tason asiasta vaan suuressa määrin myös paikallisesta ja alueellisesta kysymyksestä. Tämän edistämistä varten tarvitaan rohkeaa ja reilua hallitusohjelmaa.

Kansanedustajaehdokas

Haastamme Sinut sitoutumaan Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaisiin tavoitteisiin!

Haemme nyt kansanedustajaehdokkaita, jotka ovat valmiita sitoutumaan Yhteiset Lapsemme ry:n vaalitavoitteisiin ehkäistä rasismia ja puuttua siihen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Keräämme listaa niistä ehdokkaista, jotka ovat valmiita rakentamaan turvallista, oikeudenmukaista ja monikulttuurista Suomea, jossa kaikkien lasten ja nuorten on hyvä elää.

Osallistua voi seuraavilla tavoilla:

  1. Allekirjoita ja sitoudu vaalitavoitteisiin
  2. Lähetä valokuvasi ja rasisminvastainen slogan
  3. Lähetä linkki videoon, jossa kerrot rasisminvastaisen sanomasi
  4. Laita Facebook-profiilikuvaasi Ole rohkea ja reilu -kehys

Yhteiset Lapsemme ry julkaisee kaikkien rohkeiden ja reilujen ehdokkaiden nimet tässä listassa. Harkintamme mukaan jaamme videoita ja tervehdyksiä sosiaalisen median kanavissamme. Ehdokas voi itse myös jakaa viestiään omissa some-kanavissaan tunnuksella #rohkeajareiluehdokas

Valokuvat ja videolinkit voi lähettää myös sähköpostilla: irma.marttinen@yhteisetlapsemme.fi. Huom. videot pitää ensin julkaista omassa kanavassa (esim. YouTube, vimeo) ja toimittaa meille linkkinä.

Tietosuojaseloste 26.2.2019

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tutustu toimintaamme:

Lue verkkolehteämme:

Noble Savage

Tanssiteos Noble Savage pureutuu toiseuteen ja valtarakenteisiin

18/04/2017 -

Kaapelitehtaan Pannuhallissa saa 15.4. ensi-iltansa koreografi Sonya Lindforsin tanssiteos Noble Savage. Reilu kuukausi ennen h-hetkeä teos on yhä prosessissa, mutta...

Lue lisää

Kirjaesittely: Julmia vaihtokauppoja

15/01/2018 - , , ,

The De-kinning of First Mothers – Global Families, Inequality and Transnational Adoption Etelä-Afrikka on Suomessa suosittu adoptiokohde, joten Helsingin yliopiston...

Lue lisää

Adoptio Kiina

Kiinan naiset ja äidit – ilmiöitä kansainvälisen adoption rajapinnassa

02/05/2017 - ,

Yhdistelmä Kiina ja kansainvälinen adoptio vie helposti ajatukset yhden lapsen politiikkaan ja hylättyihin tyttölapsiin. Se onkin yksi kuva Kiinassa valitettavasti...

Lue lisää