Yhteiset Lapsemme ry:n vaalitavoitteet vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja europarlamenttivaaleihin

Euroopan unioni perustuu ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja yhteisvastuun arvoihin. Nämä arvot on kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan (2000), joka on Lissabonin sopimuksen (2009) mukaan jäsenmaita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. EU:n perusoikeuskirja kieltää kaikenlaisen syrjinnän ja sisältää muun muassa oikeuden koulutukseen, työhön sekä sosiaaliseen tukeen.

Euroopan unionin vuonna 2000 hyväksymässä ns. rasismidirektiivissä kielletään etniseen alkuperään perustuva syrjintä työpaikoilla, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja palveluiden ja asuntojen tarjonnassa. Rasismidirektiivi on myös osa Euroopan unionin sitovaa lainsäädäntöä, jonka noudattamiseen kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet.

Euroopan parlamentti on sitoutunut rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan. Se on kehottanut Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan rasismin ja muukalaisvihan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi valistuksen ja koulutuksen avulla siten, että edistetään kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen perustuvaa kulttuuria.

Kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet myös suojelemaan lapsen oikeuksia esimerkiksi Lastensuojelun Keskusliiton toteamalla tavalla. Silti jopa neljäsosa EU:n alueella asuvista lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla. Vuosien 2007-2008 finanssikriisi on pahentanut sosiaalisia ongelmia Euroopassa, ja sen vaikutukset ovat edelleen näkyvillä. Myös EU:n turvapaikkapolitiikassa on puutteita, jotka ovat moninkertaistaneet liikkeellä olevien lasten riskin joutua väkivallan, hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhreiksi.

Suomalaiset europarlamentaarikot voivat omilla toimillaan vaikuttaa lasten asemaan ja hyvinvointiin Euroopassa. Yhteiset Lapsemme ry kannustaa eurovaaliehdokkaita sitoutumaan suomalaisten lapsijärjestöjen suosituksiin parantaa lasten asemaa Euroopassa. Suosituksissa kehotetaan parantamaan muun muassa lapsitakuuta, lapsivaikutusten arviointia sekä lapsibudjetointia. Eurooppaan muuttaneiden sekä turvapaikkaa hakevien lasten oikeusturvaa ja asemaa pitää myös parantaa. Tuemme myös lasten oikeuksia Europpssa edistävän Eurochildin #VoteforChildren -kampanjaa, jossa pyritään nostamaan lasten asiat kärkiteemaksi kevään 2019 europarlamenttivaaleissa.

Meille rohkeus tarkoittaa rasismiin puuttumista ja reiluus lasten oikeuksien toteutumista yhdenvertaisesti. Haluamme muistuttaa siitä, että aikuiset luovat lapsille maailman. Tämä tulee ottaa huomioon poliittisessa päätöksen teossa sekä Suomessa että Euroopan unionissa.  Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että Suomi on EU:n perusoikeusviraston raportin (2018) mukaan yksi rasistisimmista maista Euroopassa.

Tavoite 1

Rasistiseen kiusaamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin kiusaamiseen, pitää rohkeasti puuttua varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Puuttuminen on aikuisten velvollisuus. Kiusaamisen vähentäminen lisää hyvinvointia koko yhteiskunnan tasolla.

Rasismia esiintyy lasten ja nuorten arjessa. Rasistista kiusaamista tapahtuu kouluympäristössä sekä harrastusten parissa ja vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan ne lapset ja nuoret, jotka kokevat kuuluvansa johonkin vähemmistöryhmään, kohtaavat selvästi muita useammin epäasiallista kohtelua liikuntaharrastuksessa. Etniseen vähemmistöön kuuluvista 12 prosenttia kertoo joutuvansa usein ja 33 prosenttia joskus epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua niin Suomessa kuin ulkomailla syntynyt lapsi, joka jollain tavalla erottuu enemmistöstä esimerkiksi ulkonäkönsä, kielensä tai perhetaustansa vuoksi. Kiusaamisessa on kyse henkisestä tai fyysisestä kiusaamisesta tai sosiaalisesta eristämisestä, tai samanaikaisesti molemmista näistä.

Euroopan unionissa on kiinnitetty huomiota siihen, että populististen ääriliikkeiden kohteena ovat myös nuoret. Tämän takia se kehottaa jäsenvaltioita keräämään tietoja kouluissa tapahtuvasta rasistisesta väkivallasta ja kiusaamisesta sekä kehittämään ohjelmia, jotka rakentavat kulttuurien välistä kunnioitusta.

Rasisitisesta kiusaamisesta on lyhyt matka väkivaltaan. Pahimmillaan kiusaaminen voi täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkit ja kyse on silloin rikoksesta. Tiedetään, että pahoinpitelyn motiivi liittyy monesti uhrin kansallisuuteen tai etniseen taustaan. Esimerkiksi vuonna 2017 tällaisiin tapauksiin liittyviä rikosilmoituksia tehtiin Suomessa 813. Rasistisen kiusaamisen kuten kaiken muunkin kiusaamisen ehkäisyssä kouluyhteisöillä ja nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksia ohjaavilla aikuisilla on suuri merkitys. Koulutuspolitiikan tulee lähteä siitä, että kaikille tarjotaan turvallinen arki.

Rasismia on myös niin sanottu rodullistaminen, jossa ihmiseen liitetään esimerkiksi ihonvärinsä perusteella ennakkoluuloja tai häntä kohdellaan ensisijaisesti hänen oletetun viiteryhmänsä edustajana. Tällaisesta voi olla esimerkkinä, että Suomessa syntyneen ei-valkoisen nuoren ei ulkonäkönsä vuoksi oleteta osaavan suomea.

Tavoite 2

Rakenteellinen rasismi pitää tunnistaa ja sitä pitää ehkäistä. Tähän tulee kiinnittää huomiota kaikissa lasten ja nuorten palveluissa sekä harrastuksissa. Kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Hankalimmin havaittava ja todennettava rasismin muoto on rakenteellinen rasismi. Se liittyy väheksyntään ja ennakkoluuloihin ja se vaarantaa perusoikeuksien toteutumisen. Toisaalta voidaan katsoa, että kaikessa rasismissa on rakenteellinen lähtökohta, eräänlainen yhteiskunnallinen maaperä, jossa rasistinen ajattelu pääsee kasvamaan.

Euroopan unionin perusoikeusviraston mukaan tutkimukset osoittavat, että rotuun perustuva epätasa-arvoinen kohtelu on tavallista EU:n jäsenmaissa. Perusoikeusviraston mukaan pitäisi saada lisää puolueetonta tietoa rakenteellisen rasismin muodoista Euroopassa, jotta voidaan kehittää tehokkaita toimintatapoja rasististen ilmiöiden torjumiseksi.

Euroopan unionissa rakenteellinen rasismi näkyy esimerkiksi romaniväestön koulutus-, asumis- ja työllistymismahdollisuuksissa. EU:n alueella vain joka toinen romanilapsi saa peruskoulun päättötodistuksen ja vain yksi seitsemästä romaninuoresta valmistuu toisen asteen koulutuksesta. Romaneihin kohdistuva systemaattinen rakenteellinen etninen syrjintä johtaa romanivähemmistön alhaiseen koulutukseen, puutteellisin asuinoloihin ja vaikeuksiin työllistyä.

Yleisesti rakenteellista rasismia tapahtuu esimerkiksi työnhaussa, jossa hakija voi nimensä perusteella joutua rekrytoinnissa sivustakatsojan rooliin. Suomessa ja monessa muussakin Euroopan maassa asiaan on ryhdytty viime aikoina kiinnittämään huomiota, ja jonkin verran on kokeiltu esimerkiksi anonyymiä työnhakua.

Rakenteellinen rasismi saattaa toteutua myös niin, ettei sitä edistävä henkilö tai organisaatio kunnolla itse tiedosta asiaa. Tutkimusten mukaan Suomessa syntyneistä rodullistetuista suomalaista edelleen pienempi osa hakeutuu yliopistoon kuin ns. valtaväestöstä. Ilmiötä selittää osittain sosiaalisen luokan periytyvyys, mutta sen lisäksi yhteiskunnan rakenteet. Esimerkiksi rodullistettuja nuoria ohjataan peruskoulun jälkeen hakemaan hoitoalan ammattiopintoihin lääketieteellisten opintojen sijasta arvosanoista riippumatta.

Rakenteellisesti rasismista voidaan puhua myös, jos poliisi kohdistaa erityistä valvontaa tai etnistä profilointia ”ulkomaalaisen näköisiin” ihmisiin. Silmätikuksi voi joutua myös muissa arkisissa yhteyksissä. Suomen perustuslain mukaan ihmisarvo on loukkaamaton ja ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rakenteellinen rasismi ja mahdollisuus sen vahvistumisesta tuleekin tunnistaa, tunnustaa ja ehkäistä. Tähän tarvitaan kriittistä ajattelua ja toimintatapojen kyseenalaistamista. Rodullistettuja lapsia ja nuoria tulisi kuulla myös omassa asiassaan ja näistä kokemuksista tulisi oppia.

Tavoite 3

Rasistinen puhe yhteiskunnallisessa keskustelussa ja politiikassa tulee lopettaa. Tämä voidaan tehdä vaarantamatta oikeutta sanan- ja mielipiteen vapauteen. Odotamme päätöksentekijöiltä rohkeaa puuttumista arkipäiväiseen rasismiin sekä rasistiseen ja syrjivään puheeseen. Myös passiivinen rasismi pitää torjua.

Rasistista vihapuhetta esiintyy nykyään muun muassa keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa, mutta se on myös osa arkista puhetta erilaisissa kohtaamisissa. Kyse on solvauksista, uhkailusta tai häirinnästä eri muodoissa. Vihapuhe voi kohdistua yksittäiseen henkilöön, jolloin kyse voi olla juridisesti kunnianloukkauksesta, tai se voi olla laajempaa ihmisryhmää vastaan lietsovaa puhetta eli rikoslain tuntemaa kiihottamista kansanryhmää vastaan, tai uskonrauhan rikkomista. Näissä tapauksissa toteutuu jossain määrin myös rikosoikeudellinen vastuu, mutta usein vihapuheen tuottajaa voi olla mahdotonta selvittää, ja toisaalta monesti liikutaan eräänlaisella harmaalla alueella. Rasistiset puhujat pyrkivätkin usein pysyttelemään anonyymeinä ja he myös tukevat lojaalisti toisiaan.

Sananvapauden toteutuminen ei edellytä rasistisen puheen sallimista. Verkossa tapahtuvan vihapuheen osalta ylläpidon laiminlyöntivastuu tulisi saada nykyistä ankarammaksi. Vihapuhetta muistuttava puhetapa ei ole valitettavasti vierasta myöskään poliitikkojen keskuudessa. Edellä kuvatuista rikoksista tuomittuja toimii tällä hetkellä poliittisissa tehtävissä, myös puoluejohdon tasolla, ja heitä on myös puolueiden ehdokaslistoilla. He toimivat myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja samalla normalisoivat sopimatonta toimintaa.

Ennakkoluuloja vahvistaa myös joidenkin poliitikkojen taipumus jakaa omissa kanavissaan erityisesti ulkomaalaisia käsittelevää negatiivista uutisointia. Tämä ei tietenkään ole laitonta, mutta kuvastaa usein jakajan ajatusmaailmaa ja tapaa jaotella ihmisiä ”meihin” ja ”heihin”. Analyyttinen asioiden käsittely ei toteudu, vaan asiat halutaan saada näyttämään mahdollisimman mustavalkoisilta. Toisaalta viharikollisuus ei ole pelkästään rasistista, vaan se voi kohdistua myös esimerkiksi seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiin tai sukupuoleen tai jopa vammaisuuteen. Kyse on siis varsin monimuotoisesta ja hankalasta, ja erityisen vastenmielisestä ilmiöstä.

Toimenpideohjelma tukemaan rasismiin puuttumista

Yhteiset Lapsemme ry vaatii Suomen eduskunnalta ja hallitukselta rasisminvastaisia toimia ja tahtotilaa. Järjestön mielestä rasismin ennaltaehkäisyä ja siihen puuttumista varten tulee laatia vähintään hallituskauden pituinen toimenpideohjelma ja sille pitää varata tarvittavat määrärahat. Ohjelman laatimisessa tulisi kuulla erityisesti lapsia ja nuoria, heidän kanssaan työskenteleviä, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä.

Rakenteellisen rasismin riski tulisi tunnistaa kaikilla hallinnonaloilla. Toisaalta kyse ei ole vain valtiollisen tason asiasta vaan suuressa määrin myös paikallisesta ja alueellisesta kysymyksestä. Tämän edistämistä varten tarvitaan rohkeaa ja reilua hallitusohjelmaa.

Europarlamenttiehdokas 2019

Haastamme Sinut sitoutumaan Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaisiin tavoitteisiin!

Haemme nyt eurovaaliehdokkaita, jotka ovat valmiita sitoutumaan Yhteiset Lapsemme ry:n vaalitavoitteisiin ehkäistä rasismia ja puuttua siihen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Keräämme listaa niistä ehdokkaista, jotka ovat valmiita rakentamaan turvallista, oikeudenmukaista ja monikulttuurista Eurooppaa, jossa kaikkien lasten ja nuorten on hyvä elää.

Osallistua voi seuraavilla tavoilla:

  1. Allekirjoita ja sitoudu vaalitavoitteisiin
  2. Lähetä valokuvasi ja rasisminvastainen slogan
  3. Lähetä linkki videoon, jossa kerrot rasisminvastaisen sanomasi
  4. Laita Facebook-profiilikuvaasi Ole rohkea ja reilu -kehys

Yhteiset Lapsemme ry julkaisee kaikkien rohkeiden ja reilujen ehdokkaiden nimet tässä listassa. Harkintamme mukaan jaamme videoita ja tervehdyksiä sosiaalisen median kanavissamme. Ehdokas voi itse myös jakaa viestiään omissa some-kanavissaan tunnuksella #rohkeajareiluehdokas

Valokuvat ja videolinkit voi lähettää myös sähköpostilla: irma.marttinen@yhteisetlapsemme.fi. Huom. videot pitää ensin julkaista omassa kanavassa (esim. YouTube, vimeo) ja toimittaa meille linkkinä.

Tietosuojaseloste 26.2.2019

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tutustu toimintaamme:

Lue verkkolehteämme:

Yksin tulleet pakolaisnuoret

Yksin tulleiden turvapaikanhakijanuorten kuuluvuuden tunnetta tutkimassa

01/05/2017 - ,

Syksyllä 2016 saimme ainutlaatuisen mahdollisuuden osallistua Yhteiset Lapsemme ry:n ja Nukketeatteri Ofelian järjestämään taidetyöskentelyyn. Työskentelyä ohjasivat taiteilijat Anne Lihavainen ja...

Lue lisää

Kolumni: Onko kotikielellä väliä?

28/03/2018 - , ,

Viime vuoden lopussa meidän adoptioperheiden ryhmässä alettiin käydä keskustelua mahdollisuudesta valita swahilin kieli koulun aloittaville lapsillemme yhdeksi oppiaineeksi. Kyseessä olisi...

Lue lisää

Värin takana on ihminen

18/04/2017 -

Koreografi Sonya Lindforsin toimittama artikkelikokoelma Toiseus 101 – Näkökulmia toiseuteen pureutuu kiinnostavalla tavalla tärkeään, mutta varsin vaikeaan aiheeseen: kuinka taiteessa...

Lue lisää