Teksti: Irma Marttinen

Astrid Thors on maamme ensimmäinen maahanmuuttoministeri. Hänen salkkunsa tuoksuu vielä uudelta. Se sisältää monia odotuksia ja toiveita.  ”Kaikki ne keinot, jotka helpottavat maahan tulemista ovat tärkeitä”, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors toteaa painokkaasti.

”Asenteet ovat muuttuneet. Suomalaiset ymmärtävät, että tarvitaan maahanmuuttoa. Jäätä on murrettu, ja olen mielelläni tekemässä tätä työtä. Hallituksessa on myös vahva tuki työlleni. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen tulemisen kynnystä on madallettava”, Astrid Thors sanoo.

Maahanmuuton monet syyt

Maahanmuuttoministeri vastaa työperäisestä maahanmuutosta, kotouttamisesta ja pakolaisten vastaanottamisesta. ”On monta syytä tulla Suomeen. Osa tulee rakkauden, osa työn tai opiskelun myötä. Sitten on paluumuuttoa ja pakolaisuutta”, Thors kuvailee.

Uusi ulkomaalaislaki ja se, miten sitä sovelletaan, on myös ministerille tärkeä kysymys. Pykäliä pitää tarkastella. ”Tarkastelun alla on muun muassa pykälä, jonka mukaan Suomeen voi jäädä henkilökohtaisesta, esimerkiksi terveydellisestä tai sosiaalisesta syystä. Iäkkään ja sairaan vanhemman hoidon turvaaminen voi olla tällainen syy”, Astrid Thors kuvailee.

Työtä ja työttömyyden hoitoa

”Työluvan hakeminen kestää tällä hetkellä suhteellisen kauan. Siihen halutaan puuttua. Tavoitteena on tehdä järjestelmä yksinkertaisemmaksi ja vähentää byrokratiaa”, Thors kertoo.

Työmarkkinajärjestöjen ehdotus työlupakäytännön uudistamiseksi valmistui jo keväällä ennen hallitusneuvotteluja. ”Sitä on nyt lähdetty purkamaan. Olemme miettineet, mihin oleskelulupiin työoikeus kuuluu. Olemme myös pohtineet, pitäisikö ensin selvittää, onko jollakin alalla työvoimapulaa ja onko taattua, että työnantajat noudattavat työehtosopimuksia.”

”Tärkeää on pitää huolta siitä, ettei synny monenlaisia työmarkkinoita - etenkään sellaisia, joilla on syrjintää ja joilla maksetaan alempaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Näihin on puututtava”, Astrid Thors painottaa.

Työlupakäytäntöjen yksinkertaistamisen lisäksi ministeri Thors kantaa huolta työttömyyden hoitamisesta. Maahanmuuttajien keskuudessa työttömyys on tavallisempaa kuin Suomessa yleensä.  ”On turhaa houkutella tänne uusia maahanmuuttajia, jos työttömyyttä ei saada nykyisten keskuudessa alennettua”.

Venäjältä Suomeen

Venäjänkielisen väestön määrä on Suomessa jo 40 000. Etenkin pääkaupunkiseudulla ja itärajan kaupungeissa se myös näkyy ja kuuluu. ”Jokaisella meillähän on jo joku tuttava, joka on tullut Venäjältä”, Astrid Thors innostuu. Maantieteellisesti askel Venäjältä Suomeen on lyhyt.

Mitä sitten ministeri Thors ajattelee Venäjästä? ”Siitä on muutamia vuosia, kun olen käynyt siellä. Pietari on kaunis, eurooppalainen kaupunki. Se mikä minua huolestuttaa tällä hetkellä on Venäjän halu korottaa tullimaksuja puun tuonnille ja toinen kysymys on Itämeren suojeluun liittyvät asiat. Olen oppinut tuntemaan pietarilaisia luonnonsuojelujärjestöjä, jotka tekevät erittäin tärkeää valistustyötä esimerkiksi nuorison parissa.”

Aktiivista toimintaa

Astrid Thors on myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka aktiivista maahanmuuttajatyötä kansalaisjärjestöissä ja urheiluseuroissa tehdään Suomessa. ”Tätä toimintaa on paljon enemmän kuin mitä Arkadianmäellä tiedetään. Ilmapiiri on todellakin muuttumassa. Olen erittäin iloinen siitä, kuinka paljon minuun on otettu yhteyttä ja kutsuttu tutustumaan toimintaan.”

Lämpimästi tervetuloa myös Yhteiset Lapsemme ry:n vieraaksi, maahanmuuttoministeri Astrid Thors!

Artikkeli perustuu Yhteiset Lapsemme ry:n puheenjohtaja Yrjö Männistön ja MPSP-keskuksen johtaja Ella Lazarevan tapaamiseen ministeri Astrid Thorsin kanssa hänen venäjänkieliselle Radio Russkoe’lle antamansa haastattelun yhteydessä.

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu