PÄÄKIRJOITUS

Maahanmuuton monet näkökulmat

Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin vaihtelee suuresti. Asennoituminen riippuu siitä, mistä maahanmuuttajaryhmästä on kyse ja keneltä kysytään. Yleisesti tarkastellen suhtautuminen on varauksellista. Varauksellisuutta perusteltiin pitkään muun muassa sillä, että maahanmuuttajat vievät suomalaisilta työpaikat. Tulevaisuudentutkijat ja työvoimaviranomaiset ovat kuitenkin viime aikoina alkaneet huolestua siitä, että Suomeen tulee lähivuosina työvoimapula, mikä johtuu pääasiassa alhaisesta syntyvyydestä ja ns. suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisestä. Pulaa on esimerkiksi lääkäreistä ja terveydenhuollon hoitohenkilöistä. Ratkaisuksi työvoimapulaan on ehdotettu muun muassa maahanmuuton suunniteltua lisäämistä.

Maahanmuuttajien tarve lisääntyy myös siitä syystä, etteivät suomalaiset tee nykyisin kaikkia töitä mielellään. Sellaisia töitä ovat muun muassa siivoustyö ja bussinkuljettajan työ. Varsinkin pääkaupunkiseudulla näkee kuljettajina ja julkisten tilojen siivoustehtävissä runsaasti maahanmuttajataustaisia.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on aikoinaan selvitellyt maahanmuuton mielekkyyttä taloudellisesta näkökulmasta. Koulutettujen maahanmuuttajien vastaanotto on havaittu varsin kannattavaksi. Ulkomailla koulutuksen saanut lääkäri on hyvä esimerkki tästä. Hän täyttää lääkärivajetta eikä aiheuta suomalaiselle yhteiskunnalle koulutuskustannuksia.

Maahanmuuttoa ei kuitenkaan pidä eikä voi tarkastella vain taloudellisuuden kannalta. Jos niin tehtäisiin ei kannattaisi ottaa lainkaan vastaan lapsia. Selvityksissä on todettu, että lapsi maksaa vanhemmilleen noin 10 000 euroa vuodessa eli 20-vuotiaaksi saakka yhteensä noin 200 000 euroa. Lapsen koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin kuluu yhteiskunnan varoja noin 150 000 euroa. 

Lapsia tulee Suomeen vanhempiensa mukana, kansainvälisten adoptioiden kautta tai yksin tulleina turvapaikan hakijoina. Vaikka maahan muuttavat lapset tulevat yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmiksi kuin aikuiset, on heihin panostaminen kaikin puolin mielekästä. Lapsena maahan muuttava oppii suomen kielen yleensä paremmin kuin aikuinen. Hän oppii suomalaiset tavat ja omaksuu suomalaisen kulttuurin suhteellisen helposti. Kaiken todennäköisyyden mukaan hänellä on suuremmat mahdollisuudet kuin aikuisena maahan muuttavalla tulla onnelliseksi ja tyytyväiseksi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi.

Maahanmuuttajina pidetään myös maahanmuuttajaperheen lapsia, vaikka he olisivat syntyneet Suomessa. Moni maahanmuuttaja sanookin, että jos on kerran ollut maahanmuuttaja, on sitä aina. Ihan viime aikoina on ehdotettu, että maahanmuuttajia alettaisiin kutsua uussuomalaisiksi. On nimike tulevaisuudessa mikä tahansa, joka tapauksessa maahanmuuttajataustaisten lukumäärä lisääntyy jatkuvasti myös sen vuoksi, että maahanmuuttajien perheisiin syntyy yleensä suuri määrä lapsia.

On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko maahanmuuttopolitiikkamme ja jos niin miten uuden hallituksen myötä.

                                                Yrjö Männistö

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu