04/10/2019 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Turvapaikanhakijanuorten koulutuspolut

Teksti: Meeri Lindroos

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu yleiseen oppivelvollisuuteen. Koko ikäluokan kattavan peruskoulun lähtökohtana on mahdollistaa kaikille valmiudet toimia osana yhteiskuntaa ja antaa perustiedot jatko-opiskelua varten. Järjestelmä perustuu ajatukseen siitä, että lapsi aloittaa perusopetuksessa 7-vuotiaana. Kuinka koulu taipuu tilanteeseen, jossa suomalaisessa perusopetuksessa aloittaa luku- ja kirjoitustaidoton 16-vuotias nuori? Onko hän auttamattomasti yhteiskunnan ulkopuolella?

Suomessa asuvalla oppivelvollisuusikäisellä turvapaikanhakijalla on oikeus suomalaiseen perusopetukseen jo turvapaikanhakuvaiheessa. Suomeen saapuvien lasten ja nuorten lähtökohdat ja valmiudet koulunkäyntiin vaihtelevat kuitenkin suuresti. Jollei nuorelle ole mahdollisuutta luoda räätälöityä koulutuspolkua, on riski väärille koulutusvalinnoille ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen suuri.  Suurin riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on luku- ja kirjoitustaidottomilla nuorilla sekä oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai sen päättymisen jälkeen tulleilla nuorilla.

Henkilökohtainen koulutuspolku mahdollistaa oppimisen

Ei ole olemassa sellaista koulutuspolkua, joka sopisi kaikille. Osalle nuorista riittäisi pelkkä suomen kielen koulutus tai tutkinnon täydennys. Osa taas tarvitsee vahvasti räätälöityä ja toiminnallista koulutusta. Jotkut nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea ja kiinnittymistä johonkin.

Käytännössä koulupolku Suomessa alkaa perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä, jossa nuori opiskelee suomen kieltä sekä perusopetukseen tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Valmistavaa opetusta järjestetään enintään vuosi ja tämän jälkeen nuori siirtyy suomenkieliseen perusopetukseen. Nuori voi siirtyä suomenkieliseen opetukseen jo ennen vuoden täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta.

Monessa koulussa maahanmuuttajat toimivat valmistavan vuoden jälkeenkin lähinnä omassa ryhmässään ja vain osittain integroituna osaksi tavallisia suomenkielisiä luokkia. Tällöin nuori voi kyllä oppia suomen kieltä ja tiedollisia sisältöjä, mutta kuulumisen kokemukset ja kaverisuhteet oman ryhmän ulkopuolella ovat hyvin harvassa.

Ammatilliseen koulutukseen tai lukioon hakeville maahanmuuttajanuorille järjestetään toisen asteen opintoihin valmistavaa opetusta ja 17 vuotta täyttäneillä nuorilla on mahdollisuus opiskella aikuisten perusopetuksessa.

Tämänhetkiset toisen asteen koulutusvaihtoehdot Suomessa perustuvat ensisijaisesti siihen, että opiskelijalla on oppivelvollisuusiässä suoritettu peruskoulun todistus tai muuten vastaavat tiedot ja taidot. Tämän hetkinen koulujärjestelmämme ei tunnista tilannetta, missä 17 -vuotias nuori aloittaa perusopetuksen Suomessa luku- ja kirjoitustaidottomana tai hyvin suppealla opiskelutaustalla. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä hankemuotoisesti ja virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella koulutuksia, jotka voisivat vastata tähän tarpeeseen.

Suurissa kaupungeissa näitä erilaisia koulutusvaihtoehtoja on kohtuullisen paljon, mutta niitä voi olla vaikea löytää ja hankemuotoiset koulutukset ovat usein lyhytkestoisia. Usein koulutukset myös tähtäävät ainoastaan nopeaan työelämään siirtymiseen, eikä mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen juuri ole.

Yksintulleilla nuorilla on riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle

Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret saapuvat Suomeen yleensä ollessaan oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai jo sen ylittäneitä. Näiden nuorten kotoutumiseen kuuluu erityisesti koulutus, mutta myös laajempi psykososiaalinen tuki ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Ilman huoltajaa tulleita kuormittavat monenlaiset ongelmat kuten oleskelulupien epävarmuus, toimeentulon ja asumisen haasteet sekä ongelmat perhetilanteissa. Niin kauan, kun vaikeudet perheenyhdistämisessä ovat ratkaisematta, ei sopivien koulutusohjelmien kehittäminen riitä kotouttamaan nuorta. Haastavan elämäntilanteen takia on hyvin todennäköistä, että ilman huoltajaa tullut nuori ei pysty keskittymään koulunkäyntiin vaan suuntautuu ennemmin työmarkkinoille, jossa matalan koulutustason ja riittämättömän kielitaidon vuoksi on tarjolla vain matalasti palkattuja töitä. Erityisesti perheen yhdistämistä tavoittelevat nuoret aikuiset ovat suuntautuneet herkästi työmarkkinoille koulutuksen sijaan täyttääkseen perheenyhdistämiselle asetetut tulorajat.

Ruotsissa on selvitetty yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden koulutuspolkuja ja työelämään siirtymistä. Tyypillistä näille nuorille on opiskella toisella asteella 19-20 vuotiaaksi ja sen jälkeen jäädä joko koulutuksen ulkopuolelle tai jatkaa aikuisoppilaitoksissa. Yleisesti ottaen ilman huoltajaa tulleiden koulutustaso jää suhteellisen matalaksi ja hieman alle puolet saa suoritettua toisen asteen koulutuksen ja joka neljäs ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Moninaiset tarpeet – yksinkertainen järjestelmä

Kansainvälisissä tutkimuksissa on määritetty kaksi suurinta haastetta maahanmuuttajien koulutuspolkuihin liittyen. Ensimmäinen haaste on saada opetuksessa aloittavat integroitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yleisopetukseen tai muihin valtaväestön opetusryhmiin. Nuorten osalta haastavimmassa tilanteessa ovat ne nuoret, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito ja jotka ovat oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa.

Toinen, ja ehkä vielä suurempi haaste, on luoda ehjiä kotoutumispolkuja. Maahanmuuttajien koulutuskenttä on pirstaleinen ja epäselvä. Toisaalta maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia tarpeita. Koulutusjärjestelmää tulisi siis kehittää samaan aikaan sekä yksinkertaisemmaksi että vastaamaan moninaisempiin tarpeisiin.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

En rosa cykel

12/08/2020 - , , ,

Jag fyller den 14 augusti och just då brukar skolåret börja. Å ena sidan var jag lessen över att sommarlovet...

Lue lisää

Oikeudenmukainen opettaja antoi vastuuta ja kasvatti itsevarmuutta

12/08/2020 - , , ,

Mikkeli! Urpolan koulu Muistan äkkiä itseni ja suuret koulupihat, olin hämmästynyt seitsemänvuotias, joka kuuli kouluportaiden kaiun ja kenkien lämähtelyn ja tajusin...

Lue lisää

My first day of class

12/08/2020 - , , ,

I remember the first day of school as an exciting day. I was 6 or 7, and after attending a...

Lue lisää

Ensimmäinen päivä vapaaehtoisena päiväkodissa

12/08/2020 - , , , , , ,

Minä menin Kampin päiväkotiin pitämään taidetyöpajaa samaan koulutukseen osallistuneen uuden vapaaehtoisen kanssa. Me harjoittelimme yhdessä pienryhmässä koulutuksen aikana. Meillä oli...

Lue lisää

First School Day

12/08/2020 - , , , , ,

I remember I was 7 years old when I started school. I did not sleep that night, way too excited...

Lue lisää

”Mä tein sen!” – kaikesta huolimatta

12/08/2020 - , , , ,

Joskus kouluaikaan on hyvä palata, kun koulu on ohi ja on aika lähteä. Leif Hagert kirjoittaa blogissaan omasta kouluajastaan onnitellessaan...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: