04/10/2019 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Turvapaikanhakijanuorten koulutuspolut

Teksti: Meeri Lindroos

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu yleiseen oppivelvollisuuteen. Koko ikäluokan kattavan peruskoulun lähtökohtana on mahdollistaa kaikille valmiudet toimia osana yhteiskuntaa ja antaa perustiedot jatko-opiskelua varten. Järjestelmä perustuu ajatukseen siitä, että lapsi aloittaa perusopetuksessa 7-vuotiaana. Kuinka koulu taipuu tilanteeseen, jossa suomalaisessa perusopetuksessa aloittaa luku- ja kirjoitustaidoton 16-vuotias nuori? Onko hän auttamattomasti yhteiskunnan ulkopuolella?

Suomessa asuvalla oppivelvollisuusikäisellä turvapaikanhakijalla on oikeus suomalaiseen perusopetukseen jo turvapaikanhakuvaiheessa. Suomeen saapuvien lasten ja nuorten lähtökohdat ja valmiudet koulunkäyntiin vaihtelevat kuitenkin suuresti. Jollei nuorelle ole mahdollisuutta luoda räätälöityä koulutuspolkua, on riski väärille koulutusvalinnoille ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen suuri.  Suurin riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle on luku- ja kirjoitustaidottomilla nuorilla sekä oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai sen päättymisen jälkeen tulleilla nuorilla.

Henkilökohtainen koulutuspolku mahdollistaa oppimisen

Ei ole olemassa sellaista koulutuspolkua, joka sopisi kaikille. Osalle nuorista riittäisi pelkkä suomen kielen koulutus tai tutkinnon täydennys. Osa taas tarvitsee vahvasti räätälöityä ja toiminnallista koulutusta. Jotkut nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista psykososiaalista tukea ja kiinnittymistä johonkin.

Käytännössä koulupolku Suomessa alkaa perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä, jossa nuori opiskelee suomen kieltä sekä perusopetukseen tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Valmistavaa opetusta järjestetään enintään vuosi ja tämän jälkeen nuori siirtyy suomenkieliseen perusopetukseen. Nuori voi siirtyä suomenkieliseen opetukseen jo ennen vuoden täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta.

Monessa koulussa maahanmuuttajat toimivat valmistavan vuoden jälkeenkin lähinnä omassa ryhmässään ja vain osittain integroituna osaksi tavallisia suomenkielisiä luokkia. Tällöin nuori voi kyllä oppia suomen kieltä ja tiedollisia sisältöjä, mutta kuulumisen kokemukset ja kaverisuhteet oman ryhmän ulkopuolella ovat hyvin harvassa.

Ammatilliseen koulutukseen tai lukioon hakeville maahanmuuttajanuorille järjestetään toisen asteen opintoihin valmistavaa opetusta ja 17 vuotta täyttäneillä nuorilla on mahdollisuus opiskella aikuisten perusopetuksessa.

Tämänhetkiset toisen asteen koulutusvaihtoehdot Suomessa perustuvat ensisijaisesti siihen, että opiskelijalla on oppivelvollisuusiässä suoritettu peruskoulun todistus tai muuten vastaavat tiedot ja taidot. Tämän hetkinen koulujärjestelmämme ei tunnista tilannetta, missä 17 -vuotias nuori aloittaa perusopetuksen Suomessa luku- ja kirjoitustaidottomana tai hyvin suppealla opiskelutaustalla. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan kehittämällä hankemuotoisesti ja virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella koulutuksia, jotka voisivat vastata tähän tarpeeseen.

Suurissa kaupungeissa näitä erilaisia koulutusvaihtoehtoja on kohtuullisen paljon, mutta niitä voi olla vaikea löytää ja hankemuotoiset koulutukset ovat usein lyhytkestoisia. Usein koulutukset myös tähtäävät ainoastaan nopeaan työelämään siirtymiseen, eikä mahdollisuuksia jatkokouluttautumiseen juuri ole.

Yksintulleilla nuorilla on riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle

Ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevat lapset ja nuoret saapuvat Suomeen yleensä ollessaan oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa tai jo sen ylittäneitä. Näiden nuorten kotoutumiseen kuuluu erityisesti koulutus, mutta myös laajempi psykososiaalinen tuki ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Ilman huoltajaa tulleita kuormittavat monenlaiset ongelmat kuten oleskelulupien epävarmuus, toimeentulon ja asumisen haasteet sekä ongelmat perhetilanteissa. Niin kauan, kun vaikeudet perheenyhdistämisessä ovat ratkaisematta, ei sopivien koulutusohjelmien kehittäminen riitä kotouttamaan nuorta. Haastavan elämäntilanteen takia on hyvin todennäköistä, että ilman huoltajaa tullut nuori ei pysty keskittymään koulunkäyntiin vaan suuntautuu ennemmin työmarkkinoille, jossa matalan koulutustason ja riittämättömän kielitaidon vuoksi on tarjolla vain matalasti palkattuja töitä. Erityisesti perheen yhdistämistä tavoittelevat nuoret aikuiset ovat suuntautuneet herkästi työmarkkinoille koulutuksen sijaan täyttääkseen perheenyhdistämiselle asetetut tulorajat.

Ruotsissa on selvitetty yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden koulutuspolkuja ja työelämään siirtymistä. Tyypillistä näille nuorille on opiskella toisella asteella 19-20 vuotiaaksi ja sen jälkeen jäädä joko koulutuksen ulkopuolelle tai jatkaa aikuisoppilaitoksissa. Yleisesti ottaen ilman huoltajaa tulleiden koulutustaso jää suhteellisen matalaksi ja hieman alle puolet saa suoritettua toisen asteen koulutuksen ja joka neljäs ei saa peruskoulun päättötodistusta.

Moninaiset tarpeet – yksinkertainen järjestelmä

Kansainvälisissä tutkimuksissa on määritetty kaksi suurinta haastetta maahanmuuttajien koulutuspolkuihin liittyen. Ensimmäinen haaste on saada opetuksessa aloittavat integroitua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yleisopetukseen tai muihin valtaväestön opetusryhmiin. Nuorten osalta haastavimmassa tilanteessa ovat ne nuoret, joilla on heikko luku- ja kirjoitustaito ja jotka ovat oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa.

Toinen, ja ehkä vielä suurempi haaste, on luoda ehjiä kotoutumispolkuja. Maahanmuuttajien koulutuskenttä on pirstaleinen ja epäselvä. Toisaalta maahanmuuttajat tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia tarpeita. Koulutusjärjestelmää tulisi siis kehittää samaan aikaan sekä yksinkertaisemmaksi että vastaamaan moninaisempiin tarpeisiin.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Puheenvuoro: Aito vuorovaikutus kehittää dialogitaitoja

25/03/2020 - , , , , ,

Teksti: Kaisamari Hintikka Kuva: Mikko Huotari Asuin taannoin perheeni kanssa Genevessä, Sveitsissä useamman vuoden. Lähtiessämme Suomesta ainokaisemme oli juuri täyttänyt...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Ranskalaista keskustelua musliminaisten huiveista

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Minea Laiho Viime vuosina musliminaisten käyttämä päähuivi on ollut mukana useissa julkisissa keskusteluissa. Ranska, jossa asuu Euroopan maista eniten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Huivit puhuttavat muuallakin Euroopassa

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Ranska ei ole ainoa EU maa, jossa musliminaisten ja -tyttöjen käyttämät huivit herättävät mielipiteitä. Viime vuoden toukokuussa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Pääkirjoitus: Elämänkatsomukseni

25/03/2020 - , , , , , ,

Maailmankuvalla tarkoitetaan sitä, miten käsitämme todellisuuden eli maailman jossa elämme: luonnon, maailmankaikkeuden, yhteiskunnan, historian. Kuva voi olla korostetusti esimerkiksi tieteellinen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Lapsen kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Ina Kovamäki, Marja Laine ja Niina Putkonen Piirroskuva: Piia Keto-Aro Kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus tukee lapsen ja nuoren tasapainoisen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yhteinen asia

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto: tytöillä on rajoitetumpi kotiintuloaika, pukeutumista, puhelimenkäyttöä ja menemisiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Esiintyykö koulussasi tai päiväkodissasi rasismia?

24/03/2020 - , , , ,

Teksti: Helena Korpela Kuvat: Mika Niskanen / Fingo Tämä kirjoitus koostuu muistiinpanoista ja pohdinnoista tammikuisten EDUCA-messujen innoittamana. Helsingissä järjestettävä EDUCA...

Lue lisää

Rasisminvastaisella viikolla kampanjoimme sosiaalisessa mediassa – katso uusi video!

20/03/2020 - , , , , , , , ,

”On monia ihmisiä, jotka eivät tule istumaan viereemme. He pelkäävät meitä mahdollisesti ihonvärimme takia” – sanoo Aty, yksi videolla haastatelluista....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Elämä kädessä – Nuorten kasvutarina näyttämöllä

15/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Keskinen Kuvat: Erik Sahlström ”Mihin juurtua, jos on se kokemus, ettei oikein loksahda mihinkään.” –Farida Albrecht Elämä kädessä...

Lue lisää

Elämä kädessä -näytelmän esitykset 26.3., 27.3. ja 28.3. peruutettu

14/03/2020 - , , , , ,

Elämä kädessä -näytelmän esitykset 26.3., 27.3. ja 28.3. Avoimet Ovet Teatterissa peruutettu koronavirusepidemian takia. Esityksiin myydyistä lipuista saa korvauksen teatterin...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: