03/10/2019 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 3/2019 Pääkirjoitus: Kieli on kaikki

Teksti: Markus Söderlund

Muistikuvieni mukaan tämä toteamus on peräisin kirjailija Erno Paasilinnalta. Kirjailijat eivät ole kuitenkaan ainoita, joille kieli on toimeentulon tai ylipäätään elämisen edellytys. Me kaikki tarvitsemme kielitaitoa, jotta voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, opiskella tai tehdä työtä – elää siis normaalia elämää. Kieli on avain perustarpeidemme tyydyttämiseen ja toimijuuden, kansalaisuuden syntymiseen. Vauvaiässä tulemme ymmärretyiksi sanattomien viestien perusteella, mutta tämän jälkeen asia muuttuu.

Ensisijainen kielemme on nimeltään äidinkieli, mutta saatetaan puhua myös kotikielestä tai kotikielistä. Monikielisyys on asia, joka yhteiskunnan pitää maahanmuuton myötä huomioida yhä laajemmin ja joka koskettaa yhtä useampaa. Kieliympäristö muuttuu etenkin pääkaupunkiseudulla, ja monikielisyys tulee näkyville yhä enemmän niin varhaiskasvatuksessa, koulussa kuin työpaikoilla – tai harrastuksissa. Vieraskielisten määrä Helsingin seudulla on 20-kertaistunut vuodesta 1990, ja määrän ennustetaan nousevan 25 prosenttiin väestöstä vuoteen 2035 mennessä.

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen ei ole mahdollista ilman yhteistä kieltä eli ymmärretyksi tulemista. Monikielisen yhteiskunnan pitää varmistua siitä, että perusoikeudet toteutuvat kielitaidosta riippumatta. Oikeus käyttää omaa kieltään tunnustetaan myös lapsen oikeuksien sopimuksessa. Enemmistön osalta tämä ei yleensä ole ongelma, mutta vähemmistöt eivät ole samassa asemassa. Maahanmuuttajataustaisten perheiden nuoremmat ja tänne syntyvät sukupolvet omaksuvat vähitellen suomen tai ruotsien kielen arkikielekseen – vaikka vanhempien kanssa puhuttava kieli säilyisi. Suomen kielellä opiskellaan, leikitään ja lopulta myös ajatellaan.

Kieli on myös avain kotoutumiseen. Yhteiset Lapsemme ry tekee töitä monien sellaisen ihmisten kanssa, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Kohtaamme työssämme muun muassa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, joiden äidinkieli on esimerkiksi arabia, swahili, darin kieli tai viittomakieli. Osa Suomeen tulleista on kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä on myös haaste kotoutumiselle. Kotouttavassa toiminnassa olennaista on, että Suomeen saapuneet omaksuisivat suomen kielen perusteet mahdollisimman varhain, ja pyrimme omien asiakasryhmiemme kanssa edistämään myös kielen oppimista. Lapset oppivat kielen yleensä nopeasti, aikuisilla kielen oppiminen voi olla suurempi haaste ja kestää pidempään, eikä kielitaidosta koskaan tule ”täydellistä”. Kielen oppiminen voi olla hidasta, jos yhteyksiä suomea puhuviin ei ole tai yhteydet rajautuvat viranomaiskontakteihin.

Äidinkieltä luonnehditaan usein koulun tärkeimmäksi aineeksi. Tämä lienee lähellä totuutta. Suomessa monikielisyys lisääntyy, mutta suomen kielen säilymisestä valtakielenä ei tarvitse olla huolissaan. Suomessa tarvitaan suomea, mutta elämässä tarvitaan myös muuta kielitaitoa. Vieraiden kielten aloittamista on kouluissa varhennettu, mikä osaltaan tukee tavoitetta monipuolisen kielitaidon omaksumisesta. Lisäksi tarvitaan kunnioitusta eri kielten käyttöä kohtaan ja ymmärrystä siihen, että suomi on jollakin ”huono”. Huonomminkin voisi nimittäin olla. Samalla tuetaan jokaisen omaa identiteettiä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Puheenvuoro: Aito vuorovaikutus kehittää dialogitaitoja

25/03/2020 - , , , , ,

Teksti: Kaisamari Hintikka Kuva: Mikko Huotari Asuin taannoin perheeni kanssa Genevessä, Sveitsissä useamman vuoden. Lähtiessämme Suomesta ainokaisemme oli juuri täyttänyt...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Ranskalaista keskustelua musliminaisten huiveista

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Minea Laiho Viime vuosina musliminaisten käyttämä päähuivi on ollut mukana useissa julkisissa keskusteluissa. Ranska, jossa asuu Euroopan maista eniten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Huivit puhuttavat muuallakin Euroopassa

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Ranska ei ole ainoa EU maa, jossa musliminaisten ja -tyttöjen käyttämät huivit herättävät mielipiteitä. Viime vuoden toukokuussa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Pääkirjoitus: Elämänkatsomukseni

25/03/2020 - , , , , , ,

Maailmankuvalla tarkoitetaan sitä, miten käsitämme todellisuuden eli maailman jossa elämme: luonnon, maailmankaikkeuden, yhteiskunnan, historian. Kuva voi olla korostetusti esimerkiksi tieteellinen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Lapsen kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Ina Kovamäki, Marja Laine ja Niina Putkonen Piirroskuva: Piia Keto-Aro Kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus tukee lapsen ja nuoren tasapainoisen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yhteinen asia

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto: tytöillä on rajoitetumpi kotiintuloaika, pukeutumista, puhelimenkäyttöä ja menemisiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Esiintyykö koulussasi tai päiväkodissasi rasismia?

24/03/2020 - , , , ,

Teksti: Helena Korpela Kuvat: Mika Niskanen / Fingo Tämä kirjoitus koostuu muistiinpanoista ja pohdinnoista tammikuisten EDUCA-messujen innoittamana. Helsingissä järjestettävä EDUCA...

Lue lisää

Rasisminvastaisella viikolla kampanjoimme sosiaalisessa mediassa – katso uusi video!

20/03/2020 - , , , , , , , ,

”On monia ihmisiä, jotka eivät tule istumaan viereemme. He pelkäävät meitä mahdollisesti ihonvärimme takia” – sanoo Aty, yksi videolla haastatelluista....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Elämä kädessä – Nuorten kasvutarina näyttämöllä

15/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Keskinen Kuvat: Erik Sahlström ”Mihin juurtua, jos on se kokemus, ettei oikein loksahda mihinkään.” –Farida Albrecht Elämä kädessä...

Lue lisää

Elämä kädessä -näytelmän esitykset 26.3., 27.3. ja 28.3. peruutettu

14/03/2020 - , , , , ,

Elämä kädessä -näytelmän esitykset 26.3., 27.3. ja 28.3. Avoimet Ovet Teatterissa peruutettu koronavirusepidemian takia. Esityksiin myydyistä lipuista saa korvauksen teatterin...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: