03/10/2019 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 3/2019 Pääkirjoitus: Kieli on kaikki

Teksti: Markus Söderlund

Muistikuvieni mukaan tämä toteamus on peräisin kirjailija Erno Paasilinnalta. Kirjailijat eivät ole kuitenkaan ainoita, joille kieli on toimeentulon tai ylipäätään elämisen edellytys. Me kaikki tarvitsemme kielitaitoa, jotta voimme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa, opiskella tai tehdä työtä – elää siis normaalia elämää. Kieli on avain perustarpeidemme tyydyttämiseen ja toimijuuden, kansalaisuuden syntymiseen. Vauvaiässä tulemme ymmärretyiksi sanattomien viestien perusteella, mutta tämän jälkeen asia muuttuu.

Ensisijainen kielemme on nimeltään äidinkieli, mutta saatetaan puhua myös kotikielestä tai kotikielistä. Monikielisyys on asia, joka yhteiskunnan pitää maahanmuuton myötä huomioida yhä laajemmin ja joka koskettaa yhtä useampaa. Kieliympäristö muuttuu etenkin pääkaupunkiseudulla, ja monikielisyys tulee näkyville yhä enemmän niin varhaiskasvatuksessa, koulussa kuin työpaikoilla – tai harrastuksissa. Vieraskielisten määrä Helsingin seudulla on 20-kertaistunut vuodesta 1990, ja määrän ennustetaan nousevan 25 prosenttiin väestöstä vuoteen 2035 mennessä.

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen ei ole mahdollista ilman yhteistä kieltä eli ymmärretyksi tulemista. Monikielisen yhteiskunnan pitää varmistua siitä, että perusoikeudet toteutuvat kielitaidosta riippumatta. Oikeus käyttää omaa kieltään tunnustetaan myös lapsen oikeuksien sopimuksessa. Enemmistön osalta tämä ei yleensä ole ongelma, mutta vähemmistöt eivät ole samassa asemassa. Maahanmuuttajataustaisten perheiden nuoremmat ja tänne syntyvät sukupolvet omaksuvat vähitellen suomen tai ruotsien kielen arkikielekseen – vaikka vanhempien kanssa puhuttava kieli säilyisi. Suomen kielellä opiskellaan, leikitään ja lopulta myös ajatellaan.

Kieli on myös avain kotoutumiseen. Yhteiset Lapsemme ry tekee töitä monien sellaisen ihmisten kanssa, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Kohtaamme työssämme muun muassa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, joiden äidinkieli on esimerkiksi arabia, swahili, darin kieli tai viittomakieli. Osa Suomeen tulleista on kokonaan luku- ja kirjoitustaidottomia, mikä on myös haaste kotoutumiselle. Kotouttavassa toiminnassa olennaista on, että Suomeen saapuneet omaksuisivat suomen kielen perusteet mahdollisimman varhain, ja pyrimme omien asiakasryhmiemme kanssa edistämään myös kielen oppimista. Lapset oppivat kielen yleensä nopeasti, aikuisilla kielen oppiminen voi olla suurempi haaste ja kestää pidempään, eikä kielitaidosta koskaan tule ”täydellistä”. Kielen oppiminen voi olla hidasta, jos yhteyksiä suomea puhuviin ei ole tai yhteydet rajautuvat viranomaiskontakteihin.

Äidinkieltä luonnehditaan usein koulun tärkeimmäksi aineeksi. Tämä lienee lähellä totuutta. Suomessa monikielisyys lisääntyy, mutta suomen kielen säilymisestä valtakielenä ei tarvitse olla huolissaan. Suomessa tarvitaan suomea, mutta elämässä tarvitaan myös muuta kielitaitoa. Vieraiden kielten aloittamista on kouluissa varhennettu, mikä osaltaan tukee tavoitetta monipuolisen kielitaidon omaksumisesta. Lisäksi tarvitaan kunnioitusta eri kielten käyttöä kohtaan ja ymmärrystä siihen, että suomi on jollakin ”huono”. Huonomminkin voisi nimittäin olla. Samalla tuetaan jokaisen omaa identiteettiä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

En rosa cykel

12/08/2020 - , , ,

Jag fyller den 14 augusti och just då brukar skolåret börja. Å ena sidan var jag lessen över att sommarlovet...

Lue lisää

Oikeudenmukainen opettaja antoi vastuuta ja kasvatti itsevarmuutta

12/08/2020 - , , ,

Mikkeli! Urpolan koulu Muistan äkkiä itseni ja suuret koulupihat, olin hämmästynyt seitsemänvuotias, joka kuuli kouluportaiden kaiun ja kenkien lämähtelyn ja tajusin...

Lue lisää

My first day of class

12/08/2020 - , , ,

I remember the first day of school as an exciting day. I was 6 or 7, and after attending a...

Lue lisää

Ensimmäinen päivä vapaaehtoisena päiväkodissa

12/08/2020 - , , , , , ,

Minä menin Kampin päiväkotiin pitämään taidetyöpajaa samaan koulutukseen osallistuneen uuden vapaaehtoisen kanssa. Me harjoittelimme yhdessä pienryhmässä koulutuksen aikana. Meillä oli...

Lue lisää

First School Day

12/08/2020 - , , , , ,

I remember I was 7 years old when I started school. I did not sleep that night, way too excited...

Lue lisää

”Mä tein sen!” – kaikesta huolimatta

12/08/2020 - , , , ,

Joskus kouluaikaan on hyvä palata, kun koulu on ohi ja on aika lähteä. Leif Hagert kirjoittaa blogissaan omasta kouluajastaan onnitellessaan...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: