28/05/2020 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen
Kuva: THL

Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkimuspäällikkönä. Hän tekee myös psykoterapeuttina kliinistä asiakastyötä.

Millaisia erityispiirteitä maahan muuttaneiden mielenterveyden pulmiin liittyy?

Suuressa kuvassa ihmisen mieli, sen terveyteen tai pulmiin liittyvät perusperiaatteet, ovat kaikilla aika samanlaisia. Jos turvallisuuden tunne, oman arvokkuuden kokemus tai tarpeisiin vastaaminen eivät riittävässä määrin toteudu, voi mielen tasapaino järkkyä. On tärkeää muistaa nämä jaetut, universaalit rakennusaineet ihmisyyteen ja mielenterveyteen liittyen. Ne eivät lähtökohtaisesti eroa siinä, onko ihminen muuttanut maasta toiseen tai asunut koko ikänsä yhdessä ja samassa maassa.

Kun muistamme nämä yleiset periaatteet, voimme tarkastella sitä, mitkä mielenterveyteen kuuluvat asiat liittyvät maasta toiseen muuttamiseen tai muussa kuin syntymämaassa elämiseen. Silloin keskeisiä asioita ovat esimerkiksi entisessä kotimaassa tai Suomeen tehdyn matkan aikana koetut traumaattiset tapahtumat. Tällaisia voivat olla asuminen konfliktialueella ja pakolaistaustaisten kohdalla se, että on joutunut jättämään kotimaansa, omaisuutensa, monet lähisuhteensa, osan tavoistaan ja tottumuksistaan taakseen.

Uudessa kotimassa mielenterveyden kuormaa voivat tuottaa sosiaalisten verkostojen vähäisyys, yksinäisyyden ja osattomuuden kokemukset, vaikeus osallistua ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa, sekä koettu syrjintä ja toiseuttavat kokemukset. Myös käsitykset mielenterveydestä ja palvelujärjestelmästä voivat tuntua hyvin vierailta. Niihin oppiminen vie aikaa, etenkin jos systemaattista palveluohjausta ei ole tarjolla.

Millaisia ovat yleisesti maahan muuttaneiden mielenterveyden haasteet?

Mielenterveyden haasteet ilmenevät samantyyppisinä maahan muuttaneilla kuin kyseisessä maassa asuvilla eli esimerkiksi ahdistuksena, vaikeutena rentoutua, uhan tai jännityksen kokemuksena. Mielenterveyden ongelmat voivat oireilla myös masennuksena, mielialan laskuna ja kiinnostuksen menettämisenä asioihin tai somaattisina oireina, kuten vatsakipuina.

Maahan muuttaneilla, yleensä pakolaistaustaisilla tai muista syistä konfliktialueita tulevilla, mielenterveyden erityispiirteinä voivat olla erityisen rankat kokemukset, kuten sota- tai kidutuskokemukset tai ihmiskaupan uhriksi joutuminen. Tällaiset kokemukset saattavat lisätä todennäköisyyttä vakavalle, kompleksiselle traumatisoitumiselle. Erityispiirteenä on joskus myös syrjinnän ja toiseuttamisen kohteeksi joutuminen esimerkiksi ihonvärin perusteella. Haasteena ja mielenterveyden kuormana voi olla myös se, että kodin ja ympäröivän yhteiskunnan normit, tavat ja odotukset ovat ristiriidassa keskenään.

Millaisia haasteita maahan muuttaneiden psyykkisten ongelmien tunnistamisessa ja hoitamisessa mielestäsi on? Miten vastaisit näihin haasteisiin?

Mielenterveyden haasteiden tunnistaminen voi olla ongelmallista sekä henkilön itsensä että ammattilaisen näkökulmasta. Ihminen ei välttämättä tunnista sitä, että epämääräinen paha olo tai jonkinlainen ongelma on mielenterveyteen liittyvää, jolloin hänen voi olla vaikea hakeutua oikeanlaisten palvelujen piiriin. Tällöin ratkaisuna voi olla psykoedukaatio tai mielenterveyteen liittyvien ilmiöiden sanoittaminen, käsitteellistäminen sekä normalisointi, jotta niiden tunnistaminen myös helpottuu.

Ammattilaisten kohdalla haasteellista voi olla se, ettei kaikkia sanoja välttämättä löydy samoilla merkityksillä kaikista kielistä. Esimerkiksi sana ’masennus’ tai masennuksen arviointiin käytettävät mittaristot eivät toimi samalla tavalla kaikissa kulttuurisissa konteksteissa, koska ne on kehitetty länsimaisen ajattelutavan mukaisesti. Tällöin ammattilaisia voisi kouluttaa ymmärtämään kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvää ilmiökenttää ja sen huomioimista omassa arjen työssä.

Miten vanhempien psyykkiset ongelmat vaikuttavat lapseen? Miten perhettä voidaan tukea, jos jollakulla perheestä on psyykkisiä ongelmia?

Vanhempien psyykkiset ongelmat voivat aina vaikuttaa koko perheeseen ja lapseen – olivat vanhemmat sitten suomalaissyntyisiä tai maahan muuttaneita. Myös monet tuen muodot ovat samat: edistämällä vanhempien kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta, toimeentuloa sekä turvan, pysyvyyden ja ennakoinnin mahdollisuuksia, voimme tukea myös hyvää, vakaata ja lapsille turvallista vanhemmuutta. Vanhemmuuden tukemiseen on tärkeää kohdistaa erityisiä voimavaroja, koska monilla maahan muuttaneilla näiden asioiden toteutuminen ei ole yhtä itsestään selvää kuin täällä aina asuneilla.

Maahan muuttaneiden elämänkokemukset ennen Suomeen muuttoa tuntuvat joskus sosiaali- ja terveysalan ammattilaisistakin vaikeilta ymmärtää ja ottaa puheeksi vakavuutensa vuoksi. Millaisia ohjeita ja neuvoja antaisit ammattilaisille?

Toivoisin ammattilaisilta ennen kaikkea kahta asiaa: yhtäältä rohkeutta kohdata raskailla kokemuksilla varustettuja ihmisiä suoraan ja arvostavasti, luottaen sekä omaan ammattitaitoon että siihen kohtaamisen voimaan, mitä me ihmiset voimme toisillemme antaa kuulemalla, arvostamalla ja olemalla empaattisia. Taikatemppuja tai nopeita raskaiden kokemusten korjaamista ei tarvita, usein kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen ja toiselle jakaminen riittävät. Toivon myös, että ammattilaiset muistavat huolehtia omista voimavaroistaan ja käyttää riittävästi esimerkiksi työnohjausta, vertaistukea tai muuta tapaa lieventää työhön liittyvää stressiä – muutoin työ on liian raskasta ja oma empatiavarastokin tyhjenee.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Tagit

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

”Maailmankatsomuksessani on vaikutteita monesta kulttuurista”

05/06/2020 - , , , , , ,

Minun maailmankatsomukseni on sellainen, että maailmassa ihmiset saavat uskoa mihin he haluavat ja monessa maassa on turvallista ja ihmisillä hyvä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Tule mukaan Etäkaveritoimintaan – osallistu verkkokoulutukseen

26/05/2020 - , , , ,

Voisitko sinä olla turvallinen ja välittävä Etäkaveri Suomessa ilman perhettään elävälle nuorelle? Etäkaveritoiminta on osa Yhteiset Lapsemme ry:n tukiperhe- ja...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: