Vanhemmat voimavarana 30/04/2017 -

Vanhemmat voimavarana huostaanotetulle adoptiolapselle

Adoptionhakijat valmentautuvat ja valmistautuvat monenlaisiin tilanteisiin odotusaikana. Lapset ovat omissa maissaan adoptioon luovutettuja ja – nykyään yhä useammin – lastensuojeluviranomaisten huostaan ottamia lapsia.

Kaikki lapset ovat kokeneet eroja ja menetyksiä. Osa lapsista on saanut ensimmäisessä kotimaassaan olosuhteisiin nähden hyvää hoivaa ja huolenpitoa, osalla on taustallaan vaikeita ja traumaattisia kokemuksia: laiminlyöntiä, kaltoinkohtelua, väkivaltaa. Aina ei ole tiedossa, mitä kaikkea lapsi on joutunut kokemaan ennen uuteen perheeseen tuloa.

Tuen hakeminen on vahvuutta

Monet adoptiolapset ja -vanhemmat tarvitsevat jossain vaiheessa perheen ulkopuolista tukea. Adoptoidut lapset ansaitsevatkin vahvat vanhemmat, jotka osaavat ja uskaltavat hakea apua. Joskus tilanteet kärjistyvät niin pitkälle, että päädytään lapsen sijoittamiseen perhehoitoon tai laitokseen.

Lasta toivoville hakijoille adoptio on perheen perustamista, ei lastensuojelutoimenpide. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuluu yhteinen perhe-elämä, ei päätyminen lastensuojelupalvelujen piiriin. Vaikka päätös huostaanotosta olisi tehty yhteistyössä vanhempien ja viranomaisten kanssa, on todennäköistä, että vanhemmat ovat huostaanottotilanteessa ja heti sen jälkeen syvässä kriisissä ja erittäin ahdistuneita. ”Tuntuu kuin olisin joutunut helvettiin, enkä ikinä pääsisi sieltä pois…”, kuvaa erään nuoren vanhempi tuntojaan.

Ruotsissa toimii ulkomailta adoptoituihin nuoriin erikoistunut sijaishuollon yksikkö, Folåsa behandlingshem. Siellä huostaanottojen taustalla on usein erittäin tulehtuneet välit nuoren ja vanhemman tai vanhempien välillä sekä kouluongelmat.

Osa vanhemmista kertoo, että kiintymyssuhteen ongelmia on ollut alusta asti. Yhtä monen kokemus on se, että alkuajan sopeutumisajan jälkeen on seurannut monta hyvää vuotta, ja ongelmat ovat kärjistyneet esimurrosiässä tai murrosiässä.

Folåsassa on todettu jo vuosia sitten, että vanhemmat ovat kaikesta huolimatta nuoren paras ja tärkein voimavara. Vanhempien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Vanhemmat ovat oikeita ja vanhemmuus jatkuu

Suomessa ei ole tietoa huostaanotettujen adoptiolasten määristä, tiedetään että heitä on. Monet vanhemmat ovat ottaneet yhteyttä adoptiokuraattori Kerstin Raumaan siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat kasaantua.

Kerstin kertoo, että huostaanottojen taustalla olevat syyt ovat samoja kuin Ruotsissa. Lähes kaikki Kerstinin kanssa keskustelleet vanhemmat ovat itse pyytäneet apua lastensuojelusta tilanteiden kärjistyttyä. Päätös huostaanotosta on tehty yhteisymmärryksessä sosiaalityöntekijän kanssa. Usein vanhemmat ovat pyytäneet huostaanottoa viimeisenä keinona auttaa rankasti oireilevaa nuorta.

Valitettavan usein vanhemmat ovat huostaanoton jälkeen kokeneet, että heitä ei pidetä ”oikeina” vanhempina ja heidän vanhemmuutensa kyseenalaistetaan. Vanhempien kertoman mukaan ammattilaiset eivät aina tunnista lasten rankkojen taustojen merkitystä. Etsitään syitä vanhemmista silloinkin, kun lapsi on saattanut vaurioitua jo varhain niin pahasti, että tavallinen hyvä vanhemmuus ei riitä.

Huostaanoton jälkeen moni adoptiovanhempi kokee jäävänsä yksin. He kuvittelevat olevansa ainoa ”ongelmaperhe” adoptioperheiden joukossa. Monen vanhemman toive on, että he voisivat olla enemmän mukana nuoren elämässä myös huostaanoton aikana ja että heitä pidettäisiin voimavarana, ei ongelmien aiheuttajina.

Perhe vai laitos?

Yleisesti ottaen perhesijoitusta pidetään parempana vaihtoehtona kuin laitossijoitusta. Kerstin toteaa, että aina ei näin ole. Ei ole tarkoitus, että adoptiolapsi saa uuden perheen, jos tilanne on se, että huostaanoton taustalla olevat syyt ovat kovin syvällä varhaisissa vaiheissa, eikä niinkään vanhemmuudessa. Laitossijoitus ja tiivis yhteistyö vanhempien kanssa Folåsan tapaan voi olla paras vaihtoehto. Kuten aina lastensuojelussa, jokainen tapaus on omanlaisensa. Kyseessä voi olla lapsi, joka varsin pian Suomeen tulon jälkeen sijoitetaan uuteen perheeseen, jossa vanhemmilla on paremmat voimavarat vastata lapsen tarpeisiin.

Kerstinillä on kokemuksia vanhemmista, jotka kertovat huostaanoton olleen hyvä ja oikea ratkaisu, myös adoptoidun mielestä. Elämä on mallillaan ja suhteet vanhempien ja nuoren tai jo aikuistuneen adoptoidun välillä ovat hyvät.

Teksti: Anja Wikstedt

Adoptiokuraattori Anja Wikstedt
Tukipuhelin: 050 313 5066 (arkisin klo 10-17 välillä ja voi jättää myös soittopyynnön)

Adoptiokuraattorille soittaminen on luottamuksellista ja soittaa voi myös nimettömänä.

Folåsa behandlingshem: www.stat-inst.se/folasa

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Adoptiolasten kerho 9-12-vuotiaille alkaa syksyllä 2019

17/06/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry aloittaa syyskaudella Adoptiolasten kerhon 9-12-vuotiaille adoptoiduille lapsille. Kerho kokoontuu viisi kertaa syksyn 2019 aikana lauantaisin klo 12–15....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 3/2019

26/04/2019 - , , , , , ,

Ihanan pääsiäisvapaan ja iloisen vapun odottelun välissä keväiset työmme jatkuvat! Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaisiin vaalitavoitteisiin sitoutui eduskuntavaaleissa huikeat 116 kansanedustajaehdokasta,...

Lue lisää

Rantahiekalla juhlimassa

05/04/2019 - , , , ,

Kolumbian Suomen suurlähetystön järjestämä juhla toi adoptioperheitä yhteen Teksti: Janne Hopsu ja Teija Potenze Kuva: Maribel Laijoki Joulukuun alussa Helsinki...

Lue lisää

Yhteisöllinen vanhemmuus ja lapsen kehitys

02/04/2019 - , , ,

Teksti: Anja Wikstedt Kuva: Marjukka Rauhala Mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kukoistaakseen? Aiheesta puhui lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Yhteiset Lapsemme ry:n...

Lue lisää

Theraplay-leikkeihin tutustumista adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille 11.5.2019

02/04/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää lauantaina 11.5.2019 klo 12.30-14.30 adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille tilaisuuden, jossa on mahdollista tutustua theraplay-leikkeihin. Tilaisuus pidetään Helsingin...

Lue lisää

Blogi 1/2019 Rasismi on haitallista ja sen vastustaminen kuuluu meille kaikille

21/03/2019 - , , , , , ,

Teksti: Sokorey Mohamed ja Ada Koskinen Omia kokemuksiamme rasismista “Aasialaistaustaisena adoptoituna suurin osa rasismin kokemuksistani on toiseuttamista ja eksotisointia eli...

Lue lisää

#Adoptionilo-kampanjaviikkoa vietetään 11.-17.3.2019

11/03/2019 - , , , , ,

#Adoptionilo-kampanja laajenee tänä vuonna muihin Pohjoismaihin Jo kolmatta kertaa järjestettävä #Adoptionilo-kampanja 11.–17.3.2019 nostaa adoptioarjen hetkiä sosiaaliseen mediaan. Samalla viikolla vietetään...

Lue lisää

Perhekerho

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 2/2019

10/03/2019 - , , , , , , ,

Hyvää #Adoptionilo-viikkoa! Huomenna 13.3. vietetään Adoptoitujen päivää ja vuodesta 2017 tällä maaliskuun viikolla on järjestetty kampanja, jossa tuodaan näkyväksi adoption...

Lue lisää

Adoptiotilaisuus isovanhemmille ja muille perheiden läheisille 18.3.2019

01/03/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry, Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia ry järjestävät maanantaina 18.3.2019 klo 16.00-19.45 Pelastakaa Lapset ry:n Tiukula-talossa, os. Koskelantie...

Lue lisää

TIEDOTE 11.1.2019 Adoptiolasten yhdenvertainen kohtelu turvattava Suomessa

11/01/2019 - , , , , , ,

Perussuomalaiset nuoret on kannanotossaan 9.1.2019 kehottanut lopettamaan kansainvälisen adoption tukemisen Suomessa. Järjestö perustelee aloitetta mm. valtion taloustilanteella ja tarpeella ”säilyttää...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: