Noble Savage 18/04/2017 -

Tanssiteos Noble Savage pureutuu toiseuteen ja valtarakenteisiin

Kaapelitehtaan Pannuhallissa saa 15.4. ensi-iltansa koreografi Sonya Lindforsin tanssiteos Noble Savage. Reilu kuukausi ennen h-hetkeä teos on yhä prosessissa, mutta jo nyt on selvää, että luvassa on tanssikevään merkkitapaus.

Sonya Lindforsin teos NOIR? (2013) käsitteli mustuutta, afrosuomalaista identiteettiä ja erilaisuuden kokemusta. Se toi näyttämölle neljä taiteilijaa, joiden henkilökohtaisesta elämästä teos ammensi myös sisältöä. NOIR? oli jotain, mitä Suomessa ei oltu nähty koskaan aikaisemmin. Teoksen poliittisuus ja ajankohtaisuus jättivät vahvan jäljen.

Noble Savage –teosta on tekemässä ohjaaja Sonya Lindforsin kanssa 12 eri taiteen ammattilaisesta koostuva ryhmä. Esiintyjinä mukana ovat tanssijat Ima Iduozee, Esete Sutinen ja Julian Owusu, rap-artisti ja näyttelijä Deogracias Masomi, sekä näyttelijä-muusikko Amira Khalifa. Teos esitetään Kaapelitehtaan Pannuhallissa, joka on täysin erilainen tila kuin Zodiak – Uuden tanssin keskuksen intiimi näyttämö, jossa Noir? – teos sai kantaesityksensä kolme vuotta sitten.

Minulla oli ilo saada kaksi työryhmän jäsentä haastateltavaksi.

Tanssijat Esete ja Julian

Ravintola Siltasen pöytään istahtavat Pohjanmaalta kotoisin olevat tanssijat, Esete Sutinen ja Julian Owusu, joilla molemmilla on afrikkalaiset sukujuuret.

Esete adoptoitiin neljävuotiaana Etiopiasta Oulun lähelle 4 000 asukkaan Iihin, jossa hän vietti lapsuutensa. Tanssikärpänen puri jo pienenä, ja se vei 15-vuotiaan Sutisen Kuopion tanssi- ja musiikkipainotteisen lukion kautta Helsinkiin, Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalle.

”Lähdin kokeilumielellä pääsykokeisiin, vaikka ylioppilaskirjoitukset olivat vielä kesken. En uskonut, että pääsen sisään, mutta ilmeisesti pääsykoeraati vakuuttui, ja minut hyväksyttiin opiskelijaksi”, Sutinen kertoo. Ammattilaisura lähti käyntiin jo ennen TEAKista valmistumista ja töitä on riittänyt.

”Kyllä tämä tuntuu minulle oikealta”, hän sanoo yli kymmenen ammattilaisvuoden jälkeen.

Julian syntyi Tukholmassa ja asui teinivuotensa Ghanassa ennen perheen muuttoa Kokkolaan, josta hänen äitinsä on kotoisin.

”Ghanassa tanssitaan aina ja joka paikassa. Tanssi on osa elämää. Kaduilla tanssitaan, sekä häissä, hautajaisissa ja kirkossa ”, hän kertoo.

”Kun tulin Suomeen, rupesin etsimään paikkoja, missä voisin tanssia. Tutustuin muutamaan kaveriin, jotka harrastivat breikkiä ja katutanssia. Vakavammaksi tanssiharrastus muuttui 15-16-vuotiaana”, Owusu kertoo.

Teos valtarakenteista ja toiseudesta

Zodiakin ohjelmalehtisestä voi lukea, että Noble Savage –teoksen dramaturginen kehys perustuu löyhästi Pocahontasin tarinaan, jossa alkuperäiskansan prinsessa ryöstetään ja kuljetetaan Eurooppaan.

”Mutta vain löyhästi”, Esete ja Julian painottavat. ”Tämä teos käsittelee toiseutta ja valtarakenteita yleisesti. Ne ovat suuria teemoja, joita olemme pohtineet ja tutkineet eri keinoin työryhmässä.”

Laajempaa tietoa ja syvempää ymmärrystä teoksen teemoista on haettu lukemalla muun muassa amerikkalaisen feministin bell hooksin tuotantoa. Lindforsin dramaturgisena tukena ja ulkopuolisena silmänä on toiminut vapaakirjoittaja, aktivisti Maryan Abdulkarim.

”Aloitimme jo syksyllä teemojen äärellä työskentelyn. Noble Savage’n työstäminen on ollut paitsi taiteellisesti myös tiedollisesti intensiivinen prosessi”, Owusu pohtii.

”Olemme lukeneet paljon erilaisia tekstejä, keskustelleet niistä ja katsoneet sekä dokumentteja että elokuvia, jotka käsittelevät mm. toiseuden representaatiota”, Sutinen lisää.

”Prosessi on ollut antoisa monella tavalla”, Sutinen jatkaa ja Owusu vahvistaa nyökkäämällä. ”Hauskaa on ollut ja haastavaa”, hän lisää.

Yhdestä suusta he kehuvat työryhmää: ”On ollut antoisaa tutustua upeisiin ihmisiin ja työskennellä heidän kanssaan.”

Itsenäinen teos

Noble Savage ei ole NOIR? kakkonen, vaan se on itsenäinen teos. Se on osa Sonya Lindforsin mustuutta käsittelevää teossarjaa. Noble Savage on uusi ja erilainen, jossa mustuus on toki taustalla mutta teos käsittelee representaatiota ja toiseuttavia rakenteita.

”NOIR? käsitteli enemmän afrosuomalaista identiteettiä. Se oli henkilökohtainen teos, jossa näkyi myös tanssijoiden oma tausta ja elämänhistoria. Noble Savage on temaattisesti jatkoa NOIR?:lle, mutta pureutuu erityisesti valtarakenteisiin ja toiseuteen”, Sutinen kuvailee.

”Noble Savage tuo esitystaiteen keinoin näkyväksi sortavia rakenteita. Samalla se peilaa meidän ajatuksiamme ja sitä prosessia, mitä olemme käyneet läpi teosta tehdessä. Siitä syntyy kokonaisuus”, Owusu kertoo.

Pannuhallin näyttämöltä katsoja voi löytää metatason, joka muodostuu representaatioiden roolileikistä. Teoksessa kysytään, kuka saa esittää ketä ja miten? Kuka saa kertoa toisen tarinan?

Kuka sitten saa esittää ja ketä? ”Oikeastaan kysymys on siitä, keneltä on riistetty mahdollisuus esittää jotain toista. Kuinka monta kertaa on nähty tummaihoinen tai aasialainen näyttelijä esittämässä valkoihoista roolihahmoa?”, Julian heittää.

Mieleen tulee vain se Mannerheim-elokuva, ja siihenkin liittyy monta ongelmaa.

Hollywoodin elokuvamaailmassakin roolihahmot puhuvat englantia brittiläisellä aksentilla. ”Näyttelijän tai tanssijan ammatissa pitäisi voida heittäytyä olemaan kuka tahansa. Sehän on ammatin ydin”, Owusu pohtii.

Entä toisen tarina? Kuka sen saa kertoa? ”Jos ottaa vain yhden itsellensä sopivan siivun toisesta rikkaasta (vähemmistö)kulttuurista, ja tarina palvelee vain ottajan tarkoitusta. Niin se on riistoa, ja ryöstö”, Owusu painottaa.

Teoksen sanoma

Mikä on Noble Savage –teoksen keskeisin viesti?

”Mielestäni teoksen tärkein tavoite on saada ihmiset tiedostamaan niitä valtarakenteita, jotka sortavat osaa ihmisistä sekä tehdä näkyväksi sitä eriarvoisuutta, joka on aina läsnä”, Owusu vastaa.

Kyse ei ole ”yksittäisistä ilkeistä ihmisistä”, jotka tekevät rasistia tekoja, vaan systeemistä, joka ylläpitää rakenteita ja sallii sen. Teos haastaa katsojat huomaamaan, että ”ahaa, minähän olen valta-asemassa ja voin muuttaa tätä järjestelmää.”

Teoksen työryhmässä on käyty myös keskustelua siitä, onko tarkoituksena kouluttaa keski-ikäistä valkoista taide-eliittiä ja kenelle teosta oikeasti pitäisi tehdä.

”Olisiko tärkeämpää tavoittaa teini-ikäiset rodullistetut nuoret, joille taidemaailma tarjoaa vain hyvin vähän mitään? Ja samastumisen kohteita ei juuri lainkaan.”, Sutinen ja Owusu pohtivat.

Noble Savage’n ensi-illan yhteydessä on monipuolinen Stop Hatred Now -tapahtumaviikko, jonka aikana järjestetään tanssityöpajoja koululaisille ja nuorille, keskusteluja sekä muuta ohjelmaa.

Kolmas teos tulossa?

Teossarja on yleensä kolmiosainen. Onko vielä yksi teos tulossa? ”Sitä kannattaa kysyä Sonyalta. Paljon riippuu myös siitä, mitä työryhmä haluaa tehdä tulevaisuudessa”, Sutinen miettii.

Entä oma tulevaisuutenne? Miltä se näyttää?

”Tämä on tärkein juttu, mitä olen tanssijan urallani saanut tehdä. Olen nyt huipulla”, Owusu sanoo. Noble Savage –projektin jälkeen Owusu aloittaa kolmivuotisen pestin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun läänintaiteilijana.

Esete Sutisen työ tanssitaiteen saralla jatkuu: ”Jatkan edelleen työtä eri taiteen alojen ammattilaisten kanssa projekteissa, jotka haastavat ja vievät minua taiteilijana, tanssijana ja ihmisenä eteenpäin. Uskon, että paljon hyvää on vielä edessä.”

Löydä luotettava ratkaisu erektio-ongelmiin! Viagra on lääke, joka on auttanut monia miehiä ympäri maailmaa parantamaan seksuaalista suorituskykyään.

Teksti: Irma Marttinen
Yhteiset Lapsemme 1/2016

 

Takaisin aihealueeseen: