30/09/2019 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Kaikki kielitaidot käyttöön!

Teksti: Heini Lehtonen

”Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.”

Näin kirjoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Melko vähissä ovat ne valtiot, joissa yksilöiden ja yhteisöjen monien kielten merkitys on nostettu näin selvästi valtakielten rinnalle kansallisessa opetussuunnitelmassa. Suomi voi onnitella itseään edistyksellisestä kielinäkemyksestä. Näkemystä tarvitaan, sillä Suomi muuttuu maailman mukana.

Kohti monikielistä yhteiskuntaa

Helsingissä ennuste on sellainen, että vuonna 2030 joka neljäs koululainen puhuu kotona muutakin kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tällä hetkellä suomen ja ruotsin jälkeen isoimmat kieliryhmät ovat viro, venäjä, arabia ja somali. Yhden koululuokan oppilaat voivat puhua vaikkapa 15:tä eri kieltä – vaikka kävisivät koulua suomeksi. Ei voi lähteä siitä, että kaikilla olisi ollut samanlainen pääsy ja suhde koulun valtakieleen. Vaikka itse kävisi koulua tai opettaisi kielellisesti ja kulttuurisesti homogeenisemmassa koulussa, opetussuunnitelma ohjaa kasvattamaan ja kasvamaan sellaiseen yhteiskuntaan, jossa kaikilla on omanlaisensa kielelliset taidot ja asiat silti osataan hoitaa yhdessä. Moninaistuminen koskettaa tavalla tai toisella kaikkia.

Koska koululaitos on perinteisesti nojannut yksikielisyyden normiin ja yhtenäiskulttuuriin, tarvitaan harkittua asennonmuutosta ja käytännön toimenpiteitä, jotta moninaisuudesta tulisi lähtökohta. Monikielisyys, kulttuurienvälisyys ja kotikansainvälisyys eivät ole kouluille teemapäivien tai projektiviikkojen aiheita, vaan opetussuunnitelman edellyttämiä, jatkuvasti arjessa huomioitavia asioita. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan kielitietoa ja tietoa kielitaidosta, kieleen liittyvien ideologioiden ja asenteiden tunnistamista sekä pedagogisia käytänteitä, jotka auttavat opettajia ottamaan oppilaidensa kielitaidot kokonaisina huomioon.

Kannustusta kielten käyttöön

Vaikka lapset ja nuoret vapaa-ajallaan vaihtaisivat kieltä sujuvasti ja yhdistelisivät kieliä luovasti, koulun ja luokan institutionaalisessa tilassa tämä ei tapahdu automaattisesti. Meillä on sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä jaettuja käsityksiä ja normeja koskien sitä, millainen kielenkäyttö on sopivaa missäkin tilassa ja tilanteessa. Esimerkiksi kotona ja vapaa-aikana myös somalia sujuvasti käyttävä oppilas saattaa kokea, että somalin kieli ei kuulu luokkahuoneeseen. Jos toimivaan limittäiskielisyyteen halutaan kannustaa, on opettajan tehtävä luoda tila, jossa kielten sosiaalisten rajojen ylittäminen on turvallisesti mahdollista.

Limittäiskielinen opetus ja oppiminen tarkoittavat, että opettaja ohjaa ja kannustaa oppijaa käyttämään opiskelussa kaikkia kielellisiä taitojaan. Siis myös suomenkielisessä luokassa kielten sosiaaliset rajat voidaan ylittää esimerkiksi niin, että oppilaat käsittelevät opittavaa asiaa itsekseen tai keskenään myös muilla osaamillaan kielillä. Monella kielellä voidaan käydä keskustelua, prosessoida ja perustella, nimetä käsitteitä. Kieliä voi tuoda myös näkyviin seinille ripustettaviin oppilastöihin. Opettajaa saattaa huolestuttaa, miten valtakielen oppimisen käy, jos sen rinnalle luokkaan tuodaan muita kieliä. Tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että käy hyvin: oman kielen huomioiminen edistää kaikkea oppimista. Kun limittäiskielinen pedagogiikka rutinoituu, opettaja saattaa huomata, että hänen työnsä helpottuu.

Limittäiskielisyydestä on hyötyä kaikille

Limittäiskielisyys kannattaa. Asian käsittely monella – ja erityisesti omalla – kielellä tehostaa ja syventää oppimista. Oman kielen huomioiminen lisää hyvinvointia, kun lapsi nähdään kokonaisuutena. Koulussa ollaan monta tuntia päivässä, ja siellä on helpompi olla, jos ei tunnu siitä, että suuri osa itsestä ei ole koulussa ollenkaan olemassa. Yhteiskuntaan, jolle ihmisestä kelpaa vain valtakielinen kaistale, on vaikea sitoutua. Nämä seikat on havaittu useissa tutkimuksissa erilaisista vähemmistökielisistä yhteisöistä ja monikielisistä koululuokista. Lisäksi eri kielten näkyväksi ja tutummaksi tekeminen kasvattaa yhteisön ja sen jäsenten kielitietoa ja -taitoa: kaikki tutustuvat eri kielten äännemaailmaan ja aakkosiin ja oppivat toimimaan yhteisössä, jossa kielitaidot ovat erilaisia ja jossa ei välttämättä ymmärrä kaikkea, mitä kuulee.

Koneen Säätiön rahoittamassa Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa kielentutkijat, yhteisötaiteilijat ja toimittaja ovat vuosina 2016–2019 yhdessä itähelsinkiläisen Merilahden koulun opettajien ja oppilaiden kanssa järjestäneet opetuksen puitteissa työpajoja, joissa taiteen keinoin on tutustuttu yhteisössä puhuttaviin kieliin ja tehty monikielisyyttä näkyväksi. On huomattu, että kun opettajat ja muut aikuiset luovat limittäiskielisyydelle luontevan tilan, lapset antavat moninaisten taustojensa ja taitojensa tulla näkyviin. He ottavat mieluusti asiantuntijan roolin ja esittelevät muille omaa kieltään, kiinnostuvat kielistä ja keskustelevat niiden variaatiosta ja merkityksestä. Limittäiskielisyys opettaa arvostamaan sekä omaa että muiden kielitaitoa.

 

Tutustu aiheeseen lisää:

Cummins, Jim 2017: Flerspråkiga elever: Effektiv undervisning i en utmanande tid. (Multilingual learners: Effective instruction in challenging times). Stockholm: Natur & Kultur.

Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeen kotisivu

Lehtonen, Heini 2016: Kuka on kielitaitoinen? 

Lehtonen, H. & Räty, R. (2018). Kielitietoisia käytänteitä monikielisessä koulussa: kokemuksia toimintatutkimuksesta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(3).

Merilahden koulun kielivideo

Svensson, Gudrun & Torpsten, Ann-Christin 2017: Transspråkande för förstärkt flerspråkighet. In: Åsa Wedin (Ed.): Språklig mångfald i klassrummet. Stockholm: Lärarförlaget

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme -lehti mukana Kirjamessuilla 24.-26.10.2019

28/09/2019 - , , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme -lehti on perinteiseen tapaan mukana Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehti liitto Kultti ry:n osastolla Helsingin Kirjamessuilla 24.-27.10.2019 Messukeskuksessa, os....

Lue lisää

Kirjaesittely: Julmia vaihtokauppoja

15/01/2018 - , , ,

The De-kinning of First Mothers – Global Families, Inequality and Transnational Adoption Etelä-Afrikka on Suomessa suosittu adoptiokohde, joten Helsingin yliopiston...

Lue lisää

Värin takana on ihminen

18/04/2017 -

Koreografi Sonya Lindforsin toimittama artikkelikokoelma Toiseus 101 – Näkökulmia toiseuteen pureutuu kiinnostavalla tavalla tärkeään, mutta varsin vaikeaan aiheeseen: kuinka taiteessa...

Lue lisää

Vanhan byrokratian vangit

Vanhan byrokratian vangit

18/04/2017 -

Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat viime aikoina aiheuttaneet hurjan yhteiskunnallisen keskustelun. Hälystä huolimatta suuri osa Suomeen tulleista pakolaisista myös jää Suomeen...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: