Pienillä padoilla on isot korvat 18/04/2017 - ,

“Pienillä padoilla on isot korvat”

Vihapuheet tai rasistiset kommentit ovat yleistyneet ja muuttuneet yhä näkyvämmäksi osaksi ihmisten arkipäivää. Osittain tähän vaikuttaa maailmalla tapahtuvat konfliktit ja niiden seurauksena syksyllä 2015 alkanut Euroopan pakolaiskriisi.

Negatiivisia kommentteja on lähes mahdoton välttää, kun ihmiset puhuvat vihan ja pelon vallassa yleistäen tai rajattomasti. Samalla median eri tahot, sekä erityisesti sosiaalinen media ovat pullollaan hyvinkin hämmentäviä kommentteja. Kaiken tämän keskellä unohtuvat täysin lapset ja heidän kokemuksensa, siitä mitä ympärillä tapahtuu. Mitä lasten pitää ajatella lähellä elävien ihmisten ja turvallisen elinympäristön muuttuessa verbaalisesti aggressiiviseksi. Kyse ei ole vain lasten vanhempien, vaan meidän kaikkien vastuun kantamisesta – siitä miten toisia ihmisiä tulee kohdella.

Muistan lapsena pihaleikin nimeltä “Kuka pelkää mustaa miestä?” Tätä leikkiä ei enää kutsuta tällä nimellä, mutta leikin nimi on kuin vertauskuva sille, kuinka ristiriitaisessa maailmassa elämme. Samalla kun lasten leikkejä ja kirjoja sensuroidaan arkipäivän puheessa, lapset kuulevat nyt mahdollisesti enemmän rasistista puhetta kuin koskaan aikaisemmin.

Ymmärrettävää on, että usein vihapuheiden ja yleistysten taustalla on pelon tunne, mutta on kohtuutonta ja epäeettistä, että lapset joutuvat kärsimään aikuisten vuoksi.

Onko lasten oikeudet unohdettu? YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu, että “Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi”. Näin ollen lasten oikeudet eivät ole mielipideasia.

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, mutta silti monet lapset joutuvat vihapuheen kohteeksi. Toisessa tapauksessa lapsi mallintaa ympäristöstä näkemäänsä ja kuulemaansa. Lapsi oppii vuorovaikutustaitoja omasta lähiympäristöstään. Hän laajentaa näitä varhain oppimiaan vuorovaikutustaitoja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, kuten päiväkoti ja koulumaailmassa, aina työelämään asti.

Vihapuhe vaikuttaa aina negatiivisesti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja synnyttää pelkoa sekä epävarmuutta lapsen synnyinmaasta tai perhetaustasta huolimatta. Aikuisten velvollisuus on tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä suotuisaan suuntaan ja välttää tunteiden vallassa yhteiskunnassa tapahtuvien asioiden läpikäymistä kaduilla, busseissa, mahdollisesti kotona tai sosiaalisessa mediassa.

Lapsilla on kuitenkin oikeus kuulla, mitä heidän yhteiskunnassa ja heitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, toki huomioiden lapsen ja nuoren ikätaso. Lapselta voi kysyä, kuinka hän kokee tai näkee asiat ja mitä tunteita hänessä on herännyt. Lisäksi objektiivinen ja enemmän faktapitoinen tai jopa edukaatiivinen ote voisi olla myös turvallisempi lähestymistapa monessa tilanteessa. Lasta tai nuorta voi esimerkiksi helpottaa, jos hän ymmärtää, mitä aikuisten käyttämät sanat, kuten maahanmuuttaja tai pakolainen, oikeasti tarkoittavat käsitteinä.

Positiivinen asia on, että lapset ovat yleensä lähtökohtaisesti varsin avoimia ja hyväksyviä uusille asioille. He elävät maailmassa, jossa globalisaatio ja monikulttuurisuus eivät ole vain tulevaisuutta, vaan jo tätä päivää ja he tietävät sen varhain.

Onneksi elämme myös aikaa, jossa useat ihmiset pitävät yhtä auttaen heikompia, eivätkä anna arvoa yleistyksille, vaan kohtaavat toisen ihmisen ihmisenä. Tämä kunnioitus ihmisyyttä kohtaan on tärkeä malli jokaiselle lapselle.

Teksti: Meron Heiro
Yhteiset Lapsemme 1/2016
Hallituksen palsta

Kirjoittaja on Yhteiset Lapsemme ry:n hallituksen jäsen, joka työskentelee lastenpsykiatrisena sairaanhoitajana.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: ,

Lisää samasta aiheesta:

Kesämatkalla Inkoon saaristossa

18/10/2019 - , , ,

Teksti ja kuvat: Pasi Huovinen Yhteiset Lapsemme ry:n Monikulttuurisessa Koti Ilolassa yksi suurimpia ja odotetuimpia vuotuisia kohokohtia on päästä yhteiselle...

Lue lisää

Unelmien kaupunki – yhteistaideteoksen julkistaminen 23.10.2019

14/10/2019 - , , , , , ,

Lämpimästi tervetuloa kohottamaan mehumalja koululaisten syyslomaviikolla taidetyöpajoissa valmistuneen yhteisen taideteoksemme kunniaksi! Juhlistamme Unelmien kaupunki -taidetyöpajoissa syntynyttä yhteistaideteosta eli muraalia. Lasten...

Lue lisää

Rohkeasti minä! Lapsen oikeudet 30 vuotta -tapahtuma 20.11.2019

11/10/2019 - , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää keskiviikkona 20.11.2019 klo 14-17 peruskoululaisille suunnatun Rohkeasti minä! Lapsen oikeudet 30 vuotta -juhlan Kulttuurikeskus CAISAssa, os...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Turvapaikanhakijanuorten koulutuspolut

04/10/2019 - , , , , ,

Teksti: Meeri Lindroos Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu yleiseen oppivelvollisuuteen. Koko ikäluokan kattavan peruskoulun lähtökohtana on mahdollistaa kaikille valmiudet toimia osana yhteiskuntaa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Suomea kielenä ja toisenakin

04/10/2019 - , , , ,

Teksti: Katri Kuukka Kuva: Kari Kuukka Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yksi oppimäärä. Kaikkiaan...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019 Pääkirjoitus: Kieli on kaikki

03/10/2019 - , , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Muistikuvieni mukaan tämä toteamus on peräisin kirjailija Erno Paasilinnalta. Kirjailijat eivät ole kuitenkaan ainoita, joille kieli on...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Adoptioperheiden kokemuksia S2-opetuksesta

03/10/2019 - , , , ,

Teksti: Martha Vuori Kuva: Kari Kuukka Adoptiovanhemmista moni kokee S2-kielen tärkeänä oman lapsen kielen kehityksen kannalta. Sen saamisessa on kuitenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Kaikki kielitaidot käyttöön!

30/09/2019 - , , , , , ,

Teksti: Heini Lehtonen ”Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Ei koulua, vaan elämää varten

30/09/2019 - , , , , ,

Teksti: Irma Marttinen Ilo läikähtää sydämessä, kun nuori mies astuu sisään. Viitisen vuotta sitten Joonatan Nsukami, 20, oli TET-harjoittelussa Yhteiset...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry:n syyskokous 21.10.2019

29/09/2019 - , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21. lokakuuta 2019 klo 18.00 yhdistyksen toimitiloissa, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11,...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: