Pienillä padoilla on isot korvat 18/04/2017 - ,

“Pienillä padoilla on isot korvat”

Vihapuheet tai rasistiset kommentit ovat yleistyneet ja muuttuneet yhä näkyvämmäksi osaksi ihmisten arkipäivää. Osittain tähän vaikuttaa maailmalla tapahtuvat konfliktit ja niiden seurauksena syksyllä 2015 alkanut Euroopan pakolaiskriisi.

Negatiivisia kommentteja on lähes mahdoton välttää, kun ihmiset puhuvat vihan ja pelon vallassa yleistäen tai rajattomasti. Samalla median eri tahot, sekä erityisesti sosiaalinen media ovat pullollaan hyvinkin hämmentäviä kommentteja. Kaiken tämän keskellä unohtuvat täysin lapset ja heidän kokemuksensa, siitä mitä ympärillä tapahtuu. Mitä lasten pitää ajatella lähellä elävien ihmisten ja turvallisen elinympäristön muuttuessa verbaalisesti aggressiiviseksi. Kyse ei ole vain lasten vanhempien, vaan meidän kaikkien vastuun kantamisesta – siitä miten toisia ihmisiä tulee kohdella.

Muistan lapsena pihaleikin nimeltä “Kuka pelkää mustaa miestä?” Tätä leikkiä ei enää kutsuta tällä nimellä, mutta leikin nimi on kuin vertauskuva sille, kuinka ristiriitaisessa maailmassa elämme. Samalla kun lasten leikkejä ja kirjoja sensuroidaan arkipäivän puheessa, lapset kuulevat nyt mahdollisesti enemmän rasistista puhetta kuin koskaan aikaisemmin.

Ymmärrettävää on, että usein vihapuheiden ja yleistysten taustalla on pelon tunne, mutta on kohtuutonta ja epäeettistä, että lapset joutuvat kärsimään aikuisten vuoksi.

Onko lasten oikeudet unohdettu? YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen on kirjattu, että “Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi”. Näin ollen lasten oikeudet eivät ole mielipideasia.

Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, mutta silti monet lapset joutuvat vihapuheen kohteeksi. Toisessa tapauksessa lapsi mallintaa ympäristöstä näkemäänsä ja kuulemaansa. Lapsi oppii vuorovaikutustaitoja omasta lähiympäristöstään. Hän laajentaa näitä varhain oppimiaan vuorovaikutustaitoja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä, kuten päiväkoti ja koulumaailmassa, aina työelämään asti.

Vihapuhe vaikuttaa aina negatiivisesti lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja synnyttää pelkoa sekä epävarmuutta lapsen synnyinmaasta tai perhetaustasta huolimatta. Aikuisten velvollisuus on tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä suotuisaan suuntaan ja välttää tunteiden vallassa yhteiskunnassa tapahtuvien asioiden läpikäymistä kaduilla, busseissa, mahdollisesti kotona tai sosiaalisessa mediassa.

Lapsilla on kuitenkin oikeus kuulla, mitä heidän yhteiskunnassa ja heitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, toki huomioiden lapsen ja nuoren ikätaso. Lapselta voi kysyä, kuinka hän kokee tai näkee asiat ja mitä tunteita hänessä on herännyt. Lisäksi objektiivinen ja enemmän faktapitoinen tai jopa edukaatiivinen ote voisi olla myös turvallisempi lähestymistapa monessa tilanteessa. Lasta tai nuorta voi esimerkiksi helpottaa, jos hän ymmärtää, mitä aikuisten käyttämät sanat, kuten maahanmuuttaja tai pakolainen, oikeasti tarkoittavat käsitteinä.

Positiivinen asia on, että lapset ovat yleensä lähtökohtaisesti varsin avoimia ja hyväksyviä uusille asioille. He elävät maailmassa, jossa globalisaatio ja monikulttuurisuus eivät ole vain tulevaisuutta, vaan jo tätä päivää ja he tietävät sen varhain.

Onneksi elämme myös aikaa, jossa useat ihmiset pitävät yhtä auttaen heikompia, eivätkä anna arvoa yleistyksille, vaan kohtaavat toisen ihmisen ihmisenä. Tämä kunnioitus ihmisyyttä kohtaan on tärkeä malli jokaiselle lapselle.

Teksti: Meron Heiro
Yhteiset Lapsemme 1/2016
Hallituksen palsta

Kirjoittaja on Yhteiset Lapsemme ry:n hallituksen jäsen, joka työskentelee lastenpsykiatrisena sairaanhoitajana.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: ,

Lisää samasta aiheesta:

Neutraalia n-sanaa jäljittämässä

12/02/2020 - , , , , , , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund N-sana on ikävä sana, suorastaan ruma. Emme käytä sitä työpaikalla (tai kotona), vaikka töissä puhummekin usein kulttuurisesta...

Lue lisää

Seminaari Adoptoitujen lasten ja nuorten identiteetistä 21.3.2020

16/01/2020 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää seminaarin Adoptoitujen lasten ja nuorten identiteetistä lauantaina 21.3.2020 klo 9.30-16.00 Tekniskan salit -luentotilassa, osoitteessa Eerikinkatu 2,...

Lue lisää

Koulutustilaisuus rasismista adoptiovanhemmille 4.4.2020

15/01/2020 - , , , , ,

Rasistinen häirintä ja syrjintä ovat lisääntyneet viime vuosina suomalaisessa yhteiskunnassa. Miten adoptiovanhemmat voivat paremmin käsitellä rasismia lastensa kanssa? Miten adoptiovanhemmat...

Lue lisää

Koulutus turvapaikanhakijanuorten tukiperheille ja tukihenkilöille18.-19.4.2020

14/01/2020 - , , , , ,

Voisitteko jakaa hetkiä arjestanne ilman perhettään Suomessa elävän lapsen tai nuoren kanssa? ”Että on joku ketä sanoa ’perhe’. Ja tehdä...

Lue lisää

Elämä kädessä -näytelmän ensi-ilta 26.3.2020

13/01/2020 - , , , , ,

Elämä kädessä -näytelmä saa ensi-iltansa torstaina 26.3.2020 Avoimet Ovet Teatterissa, os. Erottajankatu 5, Helsinki. Elämä kädessä on kertomus tämän päivän...

Lue lisää

Ole rohkea ja reilu -ohjaajakoulutus Helsingissä 21.-22.3.2020

13/01/2020 - , , , , , , ,

in English below Ole rohkea ja reilu – uskalla välittää! Hae mukaan maksuttomaan ohjaajakoulutukseen ja vaikuta asenneilmapiiriin ohjaamalla Ole rohkea...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry on mukana EDUCA-messuilla 24.-25.1.2020

12/01/2020 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry on mukana Educa-messuilla 24.-25.1.2020 Helsingin messukeskuksessa Pasilassa. Ständimme löytyy Kansalaisvaikuttamisen torilta, jossa olemme yhdessä muiden kansalaistoimijoiden kanssa....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2019: Arkadianmäellä hyvinvointivaltion puolesta

19/12/2019 - , , , , , , , , ,

Teksti: Bella Forsgrén Maailmalla kiertäessäni ymmärsin, kuinka hyvässä asemassa olinkaan moneen kansainväliseen ystävääni nähden. Ymmärsin sen olevan pitkälti hyvinvointivaltion ansiota....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2019: Kerrankin saa olla se normi

19/12/2019 - , , , , ,

Teksti: Martha Vuori Kuva: Jeff Snell Oletko jo kuullut GHD:stä? Tai tiedätkö, mitä on afroblooming? GHD on kollektiivi, joka aukikirjoitettuna...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 4/2019: Henkilökuvassa Martha Vuori

19/12/2019 - , , , , ,

Teksti: Irma Marttinen Kuva: Vilma Pimenoff Vappuna 1986 Suomeen saapui pieni tyttö Etiopiasta. ”Tulin suoraan vappubileisiin”, Martha Vuori, 37, nauraa....

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: