Perhekerho 18/04/2017 -

Perhekerhossa hetkeksi irti vastaanottokeskuksen arjesta

Iloinen puheensorina ja lasten kirkkaat äänet täyttävät Annankulman kauniin kaariholvisalin. Lapsia kiertelee tutkimassa paikkoja. Pari heistä kiinnostuu leikkinurkkauksen leluista ja leikki alkaa heti. Toiset pysähtyvät ihmettelemään askartelutarvikkeita.

Aikuiset istuvat sohvilla odottavalla mielellä. Osa on mukana ensimmäistä kertaa, toiset ovat käyneet kerhossa aikaisemminkin. Kielten sekamelskasta korva poimii suomea, englantia ja arabiaa. Muitakin kuuluu, mutta ne eivät ole tuttuja. Alkamassa on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan järjestämä jokaviikkoinen turvapaikanhakijoiden perhekerho Annankulmassa.

Toimintaa perheille ja villasukkia

Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatiimi on järjestänyt Punavuoren vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille retkiä ja muuta toimintaa pari kertaa vuodessa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Tiiviimpi yhteistyö alkoi seurakunnan aloitteesta syksyllä 2013, kun vastaanottokeskus toivoi toimintaa perheille, villasukkia ja retkiä. Näistä toiveista syntyi nykyinen perhekerho, joka aloitti tammikuussa 2014.

”Aluksi vastaanottokeskus mainosti kerhoa, mutta kun jonain viikkoina kerhoon ei tullut ketään, päätimme, että käymme aina ennen kerhoa hakemassa vastaanottokeskuksesta perheitä mukaan”, toteaa kerhon ohjaaja, kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta.

”Vaikka matka Punavuoren vastaanottokeskuksesta Uudenmaankadulta ihan nurkan takana olevaan Annankulmaan Annankadulle ei ole fyysisesti pitkä, se voi sitä olla henkisesti.”

Ilolla ja leikkien

Perhekerhon perusidea on tarjota perheille tilaisuus päästä hetkeksi pois vastaanottokeskuksen arjesta keskelle kodinomaista yhdessäoloa, jossa lapset voivat leikkiä ja aikuiset saavat hetken virkistystauon huoliinsa.

Leikki on lapsen työtä, eikä leikkimisestä ole haittaa aikuisellekaan. Seurakunnan järjestämä perhekerho tarjoaa lapsille tähän mahdollisuuden kerran viikossa. Punavuoren vastaanottokeskuksessa toimintaa perheille järjestävät myös muut järjestöt.

Perhekerho aloitetaan tervetulohetkellä, jossa kukin kertoo nimensä ja mistä maasta tulee. Yhdessä lauletaan ja leikitään suomalaisia lastenlaululeikkejä sekä rukoillaan, kun on ensin varmistettu, että se sopii kaikille. Kerhossa käyvissä on sekä kristittyjä että muslimeja.

”Pyrimme tekemään asiat ilon kautta. Kannustamme perheitä leikkiin, lauluun, nauruun, askarteluun, maalaamiseen ja piirtämiseen”, Vaalgamaa kertoo. Pienemmät lapset leikkivät leluilla ja yksi ohjaajista katsoo heidän peräänsä ja tarvittaessa opettaa elämän perustaitoja, kuten älä lyö tai älä ota lelua toisen kädestä. Toinen askartelee, piirtää, maalaa ja värittää isompien lasten ja aikuisten kanssa. Kolmas kiertelee ja juttelee ihmisten kanssa.

Kerhossa käy kerralla paikalla pari-kolmekymmentä aikuista ja lasta. Ennätysmäärä on ollut 60 henkilöä. Perheiden tilanteet vaihtuvat viikoittain ja kuten se, miten kauan perhe viipyy Punavuoren vastaanottokeskuksessa ja miten heidän turvapaikanhakuprosessinsa etenee. Nämä vaikuttavat myös siihen, miten pitkään sama perhe käy perhekerhossa. Joku perhe käy kerran pari ja jotkut puolenkin vuoden ajan.

”Emme anna sielunhoitoa emmekä yritä ratkoa ongelmia, mutta me kuuntelemme ja annamme vanhempien purkaa tunteitaan ja lievittää stressitilaansa – luottamuksellisesti. Itkukin saa tulla, jos on tullakseen.”

Joskus joku haluaa näyttää valokuvia ja kertoa matkastaan Suomeen ja perheestään kotimaassa ja pohtia tulevaisuuttaan Suomessa. Kysymyksiä tulee myös käytännön asioista, kuten mistä löytyy uimahalli tai leikkipuisto. Vaalgamaan lisäksi kerhoa ohjaavat luotettavat vapaaehtoiset.

Irakilainen perheenisä Omar (nimi muutettu) kertoo perheensä tarinaa:
”Tulimme turvapaikanhakijoina Suomeen kaksi vuotta sitten ja asuimme Punavuoren vastaanottokeskuksessa. Ilokseni heti ensi viikoista lähtien pääsimme mukaan seurakunnan perhekerhoon, jossa lapseni saivat leikkiä ja laulaa.

”Ikimuistoista oli yhdessäolo muiden perheiden kanssa. Heistä osa on tosin jo palannut kotimaahansa. Me saimme turvapaikan ja asumme nyt Pohjois-Suomessa. Perheemme on myös kasvanut yhdellä Suomessa syntyneellä lapsella.”

Pieni ele, suuri vaikutus

Vaalgamaan mukaan kielikirjosta huolimatta kieliongelmiin ei ole törmätty. ”Kun sanat eivät riitä, käytämme toistemme ymmärtämiseen elekieltä. Musiikki, leikki, laulu, hymy, nauru ja ilo viestittävät jo paljon. Aina on paikalla myös joku, joka pystyy tulkkaamaan englannista omalle äidinkielelleen.”

”Kerhoväen iloiset ilmeet ja aktiivinen osallistuminen ovat merkki siitä, että he ovat ottaneet yhteiset hetkemme ilolla vastaan ja ovat sydämestään kiitollisia. Jotkut perheet ovat halunneet, että pidämme yhteyttä Facebookin tai tekstiviestien kautta senkin jälkeen, kun he ovat lähteneet vastaanottokeskuksesta.”

Teksti: Liisa Airaksinen
Kuvat: Natasha Vaalgamaa
Yhteiset Lapsemme 1/2016

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Unelmien kaupunki – yhteistaideteoksen julkistaminen 23.10.2019

14/10/2019 - , , , , , ,

Lämpimästi tervetuloa kohottamaan mehumalja koululaisten syyslomaviikolla taidetyöpajoissa valmistuneen yhteisen taideteoksemme kunniaksi! Juhlistamme Unelmien kaupunki -taidetyöpajoissa syntynyttä yhteistaideteosta eli muraalia. Lasten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Turvapaikanhakijanuorten koulutuspolut

04/10/2019 - , , , , ,

Teksti: Meeri Lindroos Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu yleiseen oppivelvollisuuteen. Koko ikäluokan kattavan peruskoulun lähtökohtana on mahdollistaa kaikille valmiudet toimia osana yhteiskuntaa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Suomea kielenä ja toisenakin

04/10/2019 - , , , ,

Teksti: Katri Kuukka Kuva: Kari Kuukka Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yksi oppimäärä. Kaikkiaan...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019 Pääkirjoitus: Kieli on kaikki

03/10/2019 - , , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Muistikuvieni mukaan tämä toteamus on peräisin kirjailija Erno Paasilinnalta. Kirjailijat eivät ole kuitenkaan ainoita, joille kieli on...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Kaikki kielitaidot käyttöön!

30/09/2019 - , , , , , ,

Teksti: Heini Lehtonen ”Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry:n syyskokous 21.10.2019

29/09/2019 - , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21. lokakuuta 2019 klo 18.00 yhdistyksen toimitiloissa, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11,...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme -lehti mukana Kirjamessuilla 24.-26.10.2019

28/09/2019 - , , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme -lehti on perinteiseen tapaan mukana Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehti liitto Kultti ry:n osastolla Helsingin Kirjamessuilla 24.-27.10.2019 Messukeskuksessa, os....

Lue lisää

Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan koulutus 2.-3.11.2019

04/08/2019 - , , , , , ,

Voisitteko jakaa hetkiä arjestanne ilman perhettään Suomessa elävän lapsen tai nuoren kanssa? Yksin ilman huoltajaa alaikäisenä maahan saapuneilla turvapaikanhakijataustaisilla lapsilla...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry mukana Vapaaehtoistoiminnan messuilla 21.9.2019

03/08/2019 - , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry on mukana Vapaaehtoistoiminnan messuilla lauantaina 21.9.2019 klo 12-16 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Löydät meidät läheltä pääsisäänkäyntiä, paikka nro...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohje on valmistunut

02/08/2019 - , , , , ,

Kevään 2019 aikana Yhteiset Lapsemme ry:ssä valmisteltu järjestön oma ilmasto-ohje on nyt julkaistu kotisivuillamme. Yhdessä laadittu ilmasto-ohje koskee kaikkea yhdistyksen...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: