29/05/2019 - , , , , , ,

Nuoren puheenvuoro: Ilmasto ei odota, että me aikuistumme

Teksti: Aino Vehkavaara

Mitä sinä ajattelet, kun kuulet sanan ilmastonmuutos? Monelle tulevat ensimmäisenä mieleen jääkarhut ja norpat tai hiihtokelien katoaminen, mutta ilmastonmuutoksen hillitseminen on kohtalonkysymys myös meidän nuorten tulevaisuudelle. Millaisen maapallon me tulemme perimään? Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, ilmastopakolaisuus ja sairauksien leviäminen. Ilmastoahdistus onkin päivittäinen puheenaihe koulujen käytävillä: Meitä pelottaa, että aikuisia ei pelota.

Aino Vehkavaara on 17-vuotias lukiolainen Ressun lukiosta.

Ilmastoahdistuksen kanssa ei tule jäädä yksin, vaan se kannattaa valjastaa muutoksen hyväksi. Toivo ei ole menetetty, sillä keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo keksitty: Nyt ne vain pitäisi toteuttaa. 16-vuotiaan ilmastoaktivisti Greta Thunbergin inspiroimana nuoret ympäri maailmaa ovat astuneet esiin tehdäkseen osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Etenkin suuret ilmastomarssit ja koululakkoliike, johon osallistuvat nuoret eivät perjantaisin mene kouluun vaan parlamenttien eteen osoittamaan mieltään ilmastotoimien puolesta, ovat herättäneet paljon huomiota. Thunberg on jopa asetettu ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Nuorten koululakkoa on myös kritisoitu ja sen vaikutusta nuorten tulevaisuuteen kauhisteltu. Ilmastolakko on kuitenkin hätähuuto, jota tulee kuunnella. Liian pitkään nuorten vaatimukset kunnianhimoisempien ilmastotoimien puolesta on ohitettu, vaikka ilmastonmuutos on sukupolvemme suurin haaste. Ilmasto ei odota, että kasvamme ja aikuistumme. Meidän on pakko toimia nyt, jotta meillä edes on tulevaisuus, josta huolehtia.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on oikeudenmukaisuuskysymys. Kaikkien eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät lapset ja tulevat sukupolvet, vaikka he ovat kaikkein vähiten olleet aiheuttamassa sitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne kehittyvissä maissa asuvat lapset, jotka esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamien kuivuuden, tulvien tai konfliktien takia joutuvat jättämään kotinsa. Heidän elämässään ilmastonmuutos saattaa näkyä myös ruuan ja veden puutteena. Etenkin tytöt voivat myös joutua lopettamaan koulunkäynnin veden hakemiseen käytetyn ajan kasvun tai lisääntyvän köyhyyden myötä paikoitellen yleistyvien lapsiaviolittojen takia. Ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien puolustajana tunnetun Suomen tulee olla mukana tekemässä vastuullista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Korulauseet eivät enää riitä: Tarvitsemme konkreettisia tekoja. Jokainen voi itse vaikuttaa myös arjen valinnoilla, muun muassa vähentämällä lentämistä, valitsemalla kasvisvaihtoehdon tai käyttämällä julkista liikennettä oman auton sijaan. Yhdessä pienet teot tuottavat suuren vaikutuksen. Tärkeintä on kuitenkin rakenteisiin vaikuttaminen ja siihen eivät yksilöiden toimet riitä. Siksi yksi merkittävimmistä ilmastoteoista on päättäjiin vetoaminen ilmastoystävällisemmän politiikan puolesta. Me nuoret olemme ymmärtäneet tämän ja olleet valmiita toimimaan. Nyt on aikuisten vuoro.

Tämän päivän päätökset määrittelevät meidän nuorten tulevaisuuden, ja nuorilla onkin oltava oikeus osallistua päätöksentekoon.  Emme kuitenkaan voi yksin hillitä ilmastonmuutosta vaan tarvitsemme päättäjien apua. Ensisijainen vastuu ilmastotoimista kuuluu valtioille ja aikuisille, ei lapsille.

 

Aino Vehkavaara on 17-vuotias lukiolainen Ressun lukiosta ja nuori vaikuttaja, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti lapsen oikeudet ja tasa-arvotyö. Hän tekee vapaaehtoistyötä mm. osana Plan International Suomen ”Lastenhallitusta”.

Takaisin aihealueeseen: , , , , , ,