29/05/2019 - , , , ,

Mikä estää meitä toimimasta ilmastoystävällisemmin?

Teksti ja kuva: Helena Korpela

Sitran kehittämä yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko ilmestyi Yhteiset Lapsemme ry:n elämään syksyllä 2018. Ole rohkea ja reilu -toiminnan työntekijät Helena Korpela ja Marjukka Rauhala osallistuivat Sitran järjestämään Erätauko-mentorointiprosessiin, jonka jälkeen Erätaukoon liittyvät työvälineet on otettu käyttöön myös Yhteiset Lapsemme ry:n Töölön toimistolla.

Mikä Erätauko?

Erätauko on uusi tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Se on mahdollisuus pysähtyä ja harkita asioita rauhassa. Erätauon avulla voi tuoda eri lähtökohdista tulevia ihmisiä yhteen käymään tasavertaista keskustelua ja syventämään ymmärrystä aiheesta kuin aiheesta.

Erätaukoon sisältyvät käytännön työkalut ovat kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä yhteiskunnallisen keskustelun suunnitteluun ja käynnistämiseen. Erätauon lähestymistapa on dialogi, joka on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella. Dialogissa tähdätään aiheen, toisten ihmisten ja itsensä parempaan ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua.

Yhteiset Lapsemme osana Sitran Erätauko-haastetta

Tammikuun 29. päivänä vietettiin kansallista Erätauko-päivää, jolloin Sitra haastoi toimijoita ympäri Suomen järjestämään ilmastonmuutosdialogin, jonka tarkoituksena oli ottaa selvää siitä, mikä meitä estää toimimasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Sitran asiantuntijoiden mukaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on olemassa paljon, mutta jokin estää meitä silti toimimasta. Haaste otettiin hyvin vastaan ja päivän aikana järjestettyihin sataan rakentavaan keskusteluun osallistui yli tuhat ihmistä ympäri Suomea. Yhteiset Lapsemme oli osa keskustelujoukkoa, sillä järjestimme oman keskustelumme 1.2.2019 samasta aiheesta kysyen: Mikä meitä estää muuttamasta järjestöämme heti ilmastoystävälliseksi?

Keskustelu osoittautui tarpeelliseksi, sillä se toi pintaan runsaasti havaintoja, ajatuksia ja tunteita teemaan liittyen. Keskustelu liikkui laajasti keskustelun eri tasoilla – henkilökohtaisella, yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. Kysymyksen ja keskustelun kautta tulimme käsitelleeksi muun muassa globaalia vastuuta, väestönkasvua ja kehitysyhteistyötä, lastensuojelua ja lasten kuulemista, yhteiskunnallista päätöksentekoa, teknologiaa, yksilötason valintoja ja vastuuta sekä järjestön valintoja ja vastuuta. Syyt ja perustelut sille, miksi meidän tulisi muuttaa oma toimintamme yhä ilmastoystävällisemmäksi, olivat keskustelussa selkeästi läsnä. Vaikka ilmastonmuutos toi pintaan myös ahdistusta, keskustelun jälkeinen tunnelma vaikutti toiveikkaalta. Motivaatio toimia ja tehdä enemmän oli voimakas.

Jaettu Erätauko-keskustelu on vaikuttanut Yhteiset Lapsemme ry:n työarkeen jo muun muassa niin, että olemme sen jälkeen työstäneet järjestömme oman ilmasto-ohjeen. Työn seurauksena meillä on yhteiset toimintaohjeet sille, miten ympäristöasiat otetaan entistä paremmin huomioon yhdistyksen toimintakäytännöissä – oli kyseessä sitten matkustaminen, energian kulutus, tarjoilut, kierrätys, hankinnat, etätyömahdollisuus ja niin edelleen. Toimintaohjeen laatimisella on pyritty siihen, että hyvät ja ympäristöystävälliset toimintatavat tulevat yhä laajemmin jaetuiksi, tiedostetuiksi ja vaikutuksiltaan voimakkaammiksi. Näin kaikki se hyvä, mitä jo tehdään, vahvistuu entisestään.

Osallistujien keskeisiä oivalluksia

”Keskeisenä Erätauko-keskusteluun liittyvänä oivalluksena oli itselleni muun muassa median ylläpitämä ajatusmalli ilmastonmuutoksen ulkoistamisesta yksilöstä riippumattomaksi ilmiöksi. Tämä oivallus innoitti minut ottamaan aktiivisemman roolin omassa arjessani ekologisempana toimijana. Lisäksi sain myös intoa vaikuttaa asiaan yhteisöissä, joiden osana toimin.”

”Vaikka keskustelun alussa mietitytti, miten itse pystyisi vaikuttamaan näinkin isoon asiaan, niin keskustelun jälkeen tuli esiin, miten paljon me jo nyt tehdään hyvää ja enemmän mitä voisimme tehdä.”

”Meillä on tietoa, taitoa, keinoja ja monia mahdollisuuksia toimia. Meillä tuntuu yhteisönä olevan myös runsaasti näkemystä globaalilla tasolla. Se luo toivoa. Toivotaan että toivo luo tekoja ja muutosta.”

”Ilmastoasia ja siihen vaikuttaminen on niin iso asia, että ymmärryksen luomiseksi se vaatii yhteistä keskustelua ja näkökulmien avaamista erilaisissa tavoitteellisissa yhteisöissä, joissa ollaan jo jonkin asian äärellä. Kun alamme yhteisesti omistaa tavoitteen ja halun vaikuttaa, yksilön ahdistus helpottuu ja se luo kykyä toimia, kun muilta saa tukea. Yhteinen tarkoittaa jo olemassa olevia yhteisöjä. On inhimillistä, ettei tiedä ja kokee ison asian osalta epävarmuutta ja ahdistusta.”

”Jokainen ihminen vaikuttaa tekemisillään joko myönteisesti tai kielteisesti ympäristöönsä, toisin sanoen yksilöllä on vaikutusvaltaa ympärillä tapahtuvaan hyvässä ja pahassa.”

”Tulevaisuuden välittämisen täytyy olla globaalimpaa ilmaston hyvinvoinnin vuoksi.”

”Ei pidä olla liian mustavalkoinen muutosten edessä, vaan muistaa, että on muita, pieniäkin tapoja ja vähentäminen on myös tärkeää.”

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohjelma julkaistaan yhdistyksen kotisivuilla kesäkuussa 2019.

Lue lisää Sitran erätauko-menetelmästä

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

”Maailmankatsomuksessani on vaikutteita monesta kulttuurista”

05/06/2020 - , , , , , ,

Minun maailmankatsomukseni on sellainen, että maailmassa ihmiset saavat uskoa mihin he haluavat ja monessa maassa on turvallista ja ihmisillä hyvä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

28/05/2020 - , , , ,

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen Kuva: THL Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: