Kenia 18/04/2017 -

Lapset, joilla on hintalappu – Lapsikauppa Keniassa

Heinäkuinen aurinko lämmittää Nairobin vilkkaalla kadulla. Painavia ostoskasseja kantava 10-vuotias tyttö kävelee piennarta pitkin. Hän ohittaa nuoren pojan, joka istuu kadunkulmassa toivoen almuja eteensä asetettuun muoviastiaan. Ohi ajaa maaseudulle suuntaava bussi, jonka ikkunasta katsoo ulos joukko iloisesti nauravia poikia.

Bussi pysähtyy pysäkille ja ulos astuu nuori tyttö koulureppu selässään. Hän katselee uteliaana ja innokkaana rakennuksia ja ohikulkevaa väkijoukkoa. Tyttö ohittaa viimeisillään raskaana olevan naisen, joka huojuu eteenpäin valtavaa vatsaansa pidellen.

Tämä on varsin tavallinen päivä ja näky vilkkaassa Nairobissa. Se, mikä jää näkemättä on, että nämä lapset voivat mahdollisesti olla ihmiskaupan uhreja.

Kymmeniä tuhansia lapsiuhreja

Keniassa on arviolta 200 000 ihmiskaupan uhria vuosittain. Tämä luku vastaa koko Oulun asukaslukua. Näistä noin 20 000 on lapsia.  Luotettavia arvioita löytyy vain vähän ja todellisten lukujen uskotaan olevan huomattavasti korkeampia.

Ihmiskaupan muotoja on myös Keniassa monia. Lapsikaupan uhrit työllistetään yleisimmin kotitalouksiin, maatiloille sekä bordelleihin. Lapsia ja fyysisesti vammautuneita henkilöitä sijoitetaan kadunkulmiin kerjäämään rahaa, mutta tienatut rahat päätyvät päivän päätteeksi toisiin taskuihin.

Pienissä sairaaloissa vastasynnyttäneille äideille saatetaan uskotella lapsen kuolleen synnytyksessä, kun samaan aikaan lasta kenties viedään takaoven kautta kohti laittomia adoptiomarkkinoita. Toisaalla nuoria tyttöjä naitetaan avioliittoihin aikuisten miesten kanssa. Lapsilta evätään oikeus koulunkäyntiin, työstä ei aina makseta mitään tai hyvin vähän ja lapset kohtaavat usein fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joskus myös seksuaalista hyväksikäyttöä.

Pienissä sairaaloissa vastasynnyttäneille äideille uskotellaan lapsen kuolleen synnytyksessä, kun samaan aikaan lasta viedään takaoven kautta kohti laittomia adoptiomarkkinoita. Toisaalla nuoret tytöt naitetaan avioliittoihin aikuisten miesten kanssa. Lapsilta evätään oikeus koulunkäyntiin, työstä ei makseta mitään tai hyvin vähän ja lapset kohtaavat usein fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joskus myös seksuaalista hyväksikäyttöä.

Lapsi päätyy usein ihmiskaupan uhriksi valehtelun tai kidnappauksen kautta. Köyhän perheen vanhemmat saattavat myydä yhden lapsistaan yrittäen näin pitää loput lapsistaan ruokittuina ja hengissä.

Toisinaan taas vanhemmille uskotellaan, että lapsi viedään isompaan kaupunkiin opiskelemaan stipendillä. Kun lapsi on saatu matkaan, ääni muuttuu kellossa. Koulun sijaan lapsi saattaa löytää itsensä talosta, jossa hänen tulee toimia kotiapulaisena, peltotyöläisenä tai tuotteena, jota myydään miehille bordellien suljettujen ovien takana. Etenkin Mombasassa seksiturismi kukoistaa ja lapsista on kova kysyntä. Todella harvat näistä lapsista tulevat ikinä pelastetuiksi.

Vähän oikeaa tietoa

Ihmiskauppa on Keniassa ilmiö, josta tiedetään vain vähän. Jopa medialla on tapana sekoittaa ihmiskaupan ja muiden rikosten termistöt keskenään, näin ollen lisäten epätietoisuutta entisestään.

Keniassa on myös olemassa ihmiskaupan vastainen laki, mutta sen toimeenpano on heikkoa juristien, syyttäjien ja tuomarien keskuudessa. Osakseen hämmennystä aiheuttaa myös se, että ihmiskauppaan ei aina liity järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Monesti ihmiskauppiaat ovatkin tuiki tavallisia ihmisiä, jopa sukulaisia. Tädit ja sedät, mummit ja vaarit, isät ja äidit – kuka tahansa näistä saattaa päätyä myymään lapsen eteenpäin toisinaan tietämättä, mitä lapselle tämän jälkeen tapahtuu.

Keniassa ihmiskaupan vastaista työtä tehdään todella vähän. Tästä kertoo muun muassa se, että maan suurin yksinomaan ihmiskaupan torjuntaan keskittyvä toimija on alle kymmenen palkallisen työntekijän ylläpitämä järjestö nimeltä Awareness Against Human Trafficking (HAART Kenya).

Tämä järjestö auttaa vapauttamaan uhreja sekä kotimaassa että ulkomailla ja tarjoaa selviytyjille henkistä, taloudellista sekä oikeudellista apua. Lisäksi järjestö on parhaillaan perustamassa vapautetuille uhreille tarkoitettua turvataloa Nairobiin.

Lisätäkseen ymmärrystä ihmiskaupasta ilmiönä järjestö teettää myös tutkimusta ihmiskaupan eri muodoista ja ilmentymistä. Toinen tällä hetkellä tekeillä olevasta kahdesta tutkimuksesta on oma pro gradu -tutkielmani, joka keskittyy ihmiskauppaan ja katulapsiin Keniassa.

Lapsikauppa ja elämä kadulla

Aiempi tutkimus lapsikaupasta Keniassa paljasti muun muassa sen, että katulapset ovat haavoittuvaisia ihmiskaupalle puuttuvien turvaverkostojen vuoksi. Ensi vuonna julkaistava tutkimus löysi asiantuntijahaastattelujen pohjalta uutta tietoa siitä, miten lapsia haetaan toisinaan suoraan kaduilta ihmiskaupan tarkoituksiin.

Mielenkiintoista oli myös se, että monet lapsista olivat päätyneet kadulle nimenomaan siksi, että he olivat päässeet pakenemaan ihmiskauppiaan kynsistä. Ihmiskauppa voi siis johtaa myös muihin köyhyyden ja kurjuuden ilmiöihin kuten elämään kadulla.

Vaikka lapsikaupan tarina on surullinen ja moni tuntee itsensä voimattomaksi sen edessä, toivoa on kuitenkin olemassa. Jo tietoisuuden levittäminen tuo mukanaan paljon hyvää. Kun ihmiset ymmärtävät lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan eri puolia paremmin, he osaavat myös tarkkailla ympäristöään tietoisemmin. Tieto ei vain lisää tuskaa, vaan ihmiskaupan uhrin tunnistaminen saattaa johtaa onnistuneeseen pelastusoperaatioon ja yhdenkin elämän pelastuminen on voitto.

Kirjoittaja suoritti alkuvuodesta puolen vuoden työharjoittelun Nairobissa HAART Kenya:lla ja kirjoittaa nyt pro gradu -tutkielmaansa ihmiskaupasta ja katulapsista Keniassa. Lisää tietoa Awareness Against Human Trafficking (HAART Kenya) organisaatiosta ja sen tekemästä tutkimuksesta www.haartkenya.org.

Teksti: Katariina Ainamo
Kuvat: Amanda Fisher
Yhteiset Lapsemme 3/2016

Kansainväliset adoptiot Keniasta on maan hallituksen päätöksellä keskeytetty vuonna 2014. Päätös on tehty kansainvälisen raportin perusteella, jonka mukaan ihmiskauppa on ongelma Keniassa. Kenia ei ole enää myöskään suomalaisten adoptiopalvelunantajien kontaktimaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohje on valmistunut

18/06/2019 - , , , , ,

Kevään 2019 aikana Yhteiset Lapsemme ry:ssä valmisteltu järjestön oma ilmasto-ohje on nyt julkaistu kotisivuillamme. Yhdessä laadittu ilmasto-ohje koskee kaikkea yhdistyksen...

Lue lisää

Erään tarinan alku – Ilman huoltajaa tullut nuori saa suomalaisen tukiperheen

18/06/2019 - , , , ,

Teksti: Heini Aaltonen Kuva: Soili Aaltonen Eräänä torstai-iltana huomaan Messengerissä viestin. ”Huomasin ilmoituksen, jossa pojalle etsitään tukiperhettä. Onko hänelle jo...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry Maailma kylässä -festivaalissa 25.-26.5.2019

08/06/2019 - , , , , , , , ,

Lämpimät kiitokset kaikille Yhteiset Lapsemme ry:n teltalla Maailma kylässä -festivaaliviikonlopun aikana käyneille, vapaaehtoisille ja järjestäjille! Erityiskiitokset Good Hair Day -kollektiiville...

Lue lisää

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ihmisoikeuskysymys

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Irma Marttinen Yhteiset Lapsemme ry:ssä toiminnan kärki on ollut lapsen oikeuksien edistämisessä. Suomessa työtä on tehty erityisesti monikulttuuristen lasten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2019 -lehden teemana ilmastonmuutos

29/05/2019 - , , , , , ,

PÄÄKIRJOITUS Järjestöjen ilmastotyö on kesken Teksti: Markus Söderlund Kuva: Heidi Rostén, Bolivia 2011 Tämän pääkirjoituksen ensimmäiset lauseet kirjoitetaan lentokoneessa. Lentoa...

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu Kuva: Jenna Vehviläinen Maailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli...

Lue lisää

Nuoren puheenvuoro: Ilmasto ei odota, että me aikuistumme

29/05/2019 - , , , , , ,

Teksti: Aino Vehkavaara Mitä sinä ajattelet, kun kuulet sanan ilmastonmuutos? Monelle tulevat ensimmäisenä mieleen jääkarhut ja norpat tai hiihtokelien katoaminen,...

Lue lisää

”Haluan uskoa, että valinnoillani on merkitystä”

29/05/2019 - , , , , ,

Emma Saloranta-Winiecki on monikulttuurisen perheen äiti ja maailman kansalainen, joka  toimii ihmisoikeuksien, erityisesti tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Yhdessä amerikkalaisen...

Lue lisää

Mikä estää meitä toimimasta ilmastoystävällisemmin?

29/05/2019 - , , , ,

Teksti ja kuva: Helena Korpela Sitran kehittämä yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko ilmestyi Yhteiset Lapsemme ry:n elämään syksyllä 2018. Ole rohkea...

Lue lisää

Lasten heimo – alkuperäiskansan elämä muutoksessa Kolumbiassa

29/05/2019 - , , , , ,

Teksti ja kuvat: Nina Keres Kolumbian Guaviaren sademetsissä vaelteli vielä parikymmentä vuotta sitten koko Latinalaisen Amerikan viimeisenä pidetty metsästäjä-keräilijäheimo, Nukak...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: