Kenia 18/04/2017 -

Lapset, joilla on hintalappu – Lapsikauppa Keniassa

Heinäkuinen aurinko lämmittää Nairobin vilkkaalla kadulla. Painavia ostoskasseja kantava 10-vuotias tyttö kävelee piennarta pitkin. Hän ohittaa nuoren pojan, joka istuu kadunkulmassa toivoen almuja eteensä asetettuun muoviastiaan. Ohi ajaa maaseudulle suuntaava bussi, jonka ikkunasta katsoo ulos joukko iloisesti nauravia poikia.

Bussi pysähtyy pysäkille ja ulos astuu nuori tyttö koulureppu selässään. Hän katselee uteliaana ja innokkaana rakennuksia ja ohikulkevaa väkijoukkoa. Tyttö ohittaa viimeisillään raskaana olevan naisen, joka huojuu eteenpäin valtavaa vatsaansa pidellen.

Tämä on varsin tavallinen päivä ja näky vilkkaassa Nairobissa. Se, mikä jää näkemättä on, että nämä lapset voivat mahdollisesti olla ihmiskaupan uhreja.

Kymmeniä tuhansia lapsiuhreja

Keniassa on arviolta 200 000 ihmiskaupan uhria vuosittain. Tämä luku vastaa koko Oulun asukaslukua. Näistä noin 20 000 on lapsia.  Luotettavia arvioita löytyy vain vähän ja todellisten lukujen uskotaan olevan huomattavasti korkeampia.

Ihmiskaupan muotoja on myös Keniassa monia. Lapsikaupan uhrit työllistetään yleisimmin kotitalouksiin, maatiloille sekä bordelleihin. Lapsia ja fyysisesti vammautuneita henkilöitä sijoitetaan kadunkulmiin kerjäämään rahaa, mutta tienatut rahat päätyvät päivän päätteeksi toisiin taskuihin.

Pienissä sairaaloissa vastasynnyttäneille äideille saatetaan uskotella lapsen kuolleen synnytyksessä, kun samaan aikaan lasta kenties viedään takaoven kautta kohti laittomia adoptiomarkkinoita. Toisaalla nuoria tyttöjä naitetaan avioliittoihin aikuisten miesten kanssa. Lapsilta evätään oikeus koulunkäyntiin, työstä ei aina makseta mitään tai hyvin vähän ja lapset kohtaavat usein fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joskus myös seksuaalista hyväksikäyttöä.

Pienissä sairaaloissa vastasynnyttäneille äideille uskotellaan lapsen kuolleen synnytyksessä, kun samaan aikaan lasta viedään takaoven kautta kohti laittomia adoptiomarkkinoita. Toisaalla nuoret tytöt naitetaan avioliittoihin aikuisten miesten kanssa. Lapsilta evätään oikeus koulunkäyntiin, työstä ei makseta mitään tai hyvin vähän ja lapset kohtaavat usein fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joskus myös seksuaalista hyväksikäyttöä.

Lapsi päätyy usein ihmiskaupan uhriksi valehtelun tai kidnappauksen kautta. Köyhän perheen vanhemmat saattavat myydä yhden lapsistaan yrittäen näin pitää loput lapsistaan ruokittuina ja hengissä.

Toisinaan taas vanhemmille uskotellaan, että lapsi viedään isompaan kaupunkiin opiskelemaan stipendillä. Kun lapsi on saatu matkaan, ääni muuttuu kellossa. Koulun sijaan lapsi saattaa löytää itsensä talosta, jossa hänen tulee toimia kotiapulaisena, peltotyöläisenä tai tuotteena, jota myydään miehille bordellien suljettujen ovien takana. Etenkin Mombasassa seksiturismi kukoistaa ja lapsista on kova kysyntä. Todella harvat näistä lapsista tulevat ikinä pelastetuiksi.

Vähän oikeaa tietoa

Ihmiskauppa on Keniassa ilmiö, josta tiedetään vain vähän. Jopa medialla on tapana sekoittaa ihmiskaupan ja muiden rikosten termistöt keskenään, näin ollen lisäten epätietoisuutta entisestään.

Keniassa on myös olemassa ihmiskaupan vastainen laki, mutta sen toimeenpano on heikkoa juristien, syyttäjien ja tuomarien keskuudessa. Osakseen hämmennystä aiheuttaa myös se, että ihmiskauppaan ei aina liity järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Monesti ihmiskauppiaat ovatkin tuiki tavallisia ihmisiä, jopa sukulaisia. Tädit ja sedät, mummit ja vaarit, isät ja äidit – kuka tahansa näistä saattaa päätyä myymään lapsen eteenpäin toisinaan tietämättä, mitä lapselle tämän jälkeen tapahtuu.

Keniassa ihmiskaupan vastaista työtä tehdään todella vähän. Tästä kertoo muun muassa se, että maan suurin yksinomaan ihmiskaupan torjuntaan keskittyvä toimija on alle kymmenen palkallisen työntekijän ylläpitämä järjestö nimeltä Awareness Against Human Trafficking (HAART Kenya).

Tämä järjestö auttaa vapauttamaan uhreja sekä kotimaassa että ulkomailla ja tarjoaa selviytyjille henkistä, taloudellista sekä oikeudellista apua. Lisäksi järjestö on parhaillaan perustamassa vapautetuille uhreille tarkoitettua turvataloa Nairobiin.

Lisätäkseen ymmärrystä ihmiskaupasta ilmiönä järjestö teettää myös tutkimusta ihmiskaupan eri muodoista ja ilmentymistä. Toinen tällä hetkellä tekeillä olevasta kahdesta tutkimuksesta on oma pro gradu -tutkielmani, joka keskittyy ihmiskauppaan ja katulapsiin Keniassa.

Lapsikauppa ja elämä kadulla

Aiempi tutkimus lapsikaupasta Keniassa paljasti muun muassa sen, että katulapset ovat haavoittuvaisia ihmiskaupalle puuttuvien turvaverkostojen vuoksi. Ensi vuonna julkaistava tutkimus löysi asiantuntijahaastattelujen pohjalta uutta tietoa siitä, miten lapsia haetaan toisinaan suoraan kaduilta ihmiskaupan tarkoituksiin.

Mielenkiintoista oli myös se, että monet lapsista olivat päätyneet kadulle nimenomaan siksi, että he olivat päässeet pakenemaan ihmiskauppiaan kynsistä. Ihmiskauppa voi siis johtaa myös muihin köyhyyden ja kurjuuden ilmiöihin kuten elämään kadulla.

Vaikka lapsikaupan tarina on surullinen ja moni tuntee itsensä voimattomaksi sen edessä, toivoa on kuitenkin olemassa. Jo tietoisuuden levittäminen tuo mukanaan paljon hyvää. Kun ihmiset ymmärtävät lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan eri puolia paremmin, he osaavat myös tarkkailla ympäristöään tietoisemmin. Tieto ei vain lisää tuskaa, vaan ihmiskaupan uhrin tunnistaminen saattaa johtaa onnistuneeseen pelastusoperaatioon ja yhdenkin elämän pelastuminen on voitto.

Kirjoittaja suoritti alkuvuodesta puolen vuoden työharjoittelun Nairobissa HAART Kenya:lla ja kirjoittaa nyt pro gradu -tutkielmaansa ihmiskaupasta ja katulapsista Keniassa. Lisää tietoa Awareness Against Human Trafficking (HAART Kenya) organisaatiosta ja sen tekemästä tutkimuksesta www.haartkenya.org.

Teksti: Katariina Ainamo
Kuvat: Amanda Fisher
Yhteiset Lapsemme 3/2016

Kansainväliset adoptiot Keniasta on maan hallituksen päätöksellä keskeytetty vuonna 2014. Päätös on tehty kansainvälisen raportin perusteella, jonka mukaan ihmiskauppa on ongelma Keniassa. Kenia ei ole enää myöskään suomalaisten adoptiopalvelunantajien kontaktimaa.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Aloitamme Etäkaveri-toiminnan turvapaikanhakijataustaisille nuorille

01/04/2020 - , , , ,

Olisiko Sinulla mahdollisuus viettää etäaikaa Suomessa ilman omaa perhettä elävän nuoren kanssa? Tule mukaan Etäkaveri-toimintaan! Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukihenkilö-...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Puheenvuoro: Aito vuorovaikutus kehittää dialogitaitoja

01/04/2020 - , , , , ,

Teksti: Kaisamari Hintikka Kuva: Mikko Huotari Asuin taannoin perheeni kanssa Genevessä, Sveitsissä useamman vuoden. Lähtiessämme Suomesta ainokaisemme oli juuri täyttänyt...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Ranskalaista keskustelua musliminaisten huiveista

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Minea Laiho Viime vuosina musliminaisten käyttämä päähuivi on ollut mukana useissa julkisissa keskusteluissa. Ranska, jossa asuu Euroopan maista eniten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Huivit puhuttavat muuallakin Euroopassa

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Ranska ei ole ainoa EU maa, jossa musliminaisten ja -tyttöjen käyttämät huivit herättävät mielipiteitä. Viime vuoden toukokuussa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Pääkirjoitus: Elämänkatsomukseni

25/03/2020 - , , , , , ,

Maailmankuvalla tarkoitetaan sitä, miten käsitämme todellisuuden eli maailman jossa elämme: luonnon, maailmankaikkeuden, yhteiskunnan, historian. Kuva voi olla korostetusti esimerkiksi tieteellinen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Lapsen kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Ina Kovamäki, Marja Laine ja Niina Putkonen Piirroskuva: Piia Keto-Aro Kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus tukee lapsen ja nuoren tasapainoisen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yhteinen asia

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto: tytöillä on rajoitetumpi kotiintuloaika, pukeutumista, puhelimenkäyttöä ja menemisiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Esiintyykö koulussasi tai päiväkodissasi rasismia?

24/03/2020 - , , , ,

Teksti: Helena Korpela Kuvat: Mika Niskanen / Fingo Tämä kirjoitus koostuu muistiinpanoista ja pohdinnoista tammikuisten EDUCA-messujen innoittamana. Helsingissä järjestettävä EDUCA...

Lue lisää

Rasisminvastaisella viikolla kampanjoimme sosiaalisessa mediassa – katso uudet videot!

20/03/2020 - , , , , , , , ,

”On monia ihmisiä, jotka eivät tule istumaan viereemme. He pelkäävät meitä mahdollisesti ihonvärimme takia” – sanoo Ngaty, yksi videolla haastatelluista....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Elämä kädessä – Nuorten kasvutarina näyttämöllä

15/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Keskinen Kuvat: Erik Sahlström ”Mihin juurtua, jos on se kokemus, ettei oikein loksahda mihinkään.” –Farida Albrecht Elämä kädessä...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: