05/04/2019 - , , , , ,

Koulukiusaaminen – ikuinen ongelmamme?

Teksti: Irma Marttinen

Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 12.2. järjestetyn Koulukiusaamien – ikuinen ongelmamme? – seminaarin tavoitteena oli haastaa päättäjät keskustelemaan aiheesta nuorisotyötä tekevien kanssa. Seminaarin toisena järjestäjänä olikin katusovittelusta tunnettu ja vakavia koulukiusaamistapauksia K-0 -hankkeessa ratkova Aseman Lapset ry.

”Kiusaaminen on laaja yhteiskunnallinen ongelma, sillä monet kiusatut joutuvat kärsimään vakavista terveydellisistä ja sosiaalisista seurauksista lopun elämäänsä. Myös kiusaajat tarvitsevat apua, sillä heidän käyttäytymisensä on usein avunhuuto, johon aikuisten tulee tarttua”, toiminnanjohtaja Christian Wentzel Aseman Lapset ry:stä sanoi avauspuheenvuorossa.

Kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa seitsemän prosenttia yläasteikäisistä nuorista on kokenut toistuvaa kiusaamista. Vaikka kiusaaminen on vähentynyt, sitä esiintyy entistä enemmän pienemmillä lapsilla. Kiusaamisen ehkäisemiseen käytetään vuosittain paljon aikaa ja rahaa, ja toimijoita ja ohjelmia on monia.  Silti ilmiö ei ole poistunut. Miten löytäisimme toimivampia keinoja puuttua kiusaamiseen?

Koko kouluyhteisön haaste

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen kuvasi Helsingin väestörakenteen erityispiirteitä, jolla on vaikutusta kaikkeen opetuksen suunnitteluun. Helsingissä on vuoteen 2022 mennessä varhaiskasvatuksessa ulkomaalaistaustaisia lapsia arviolta 35 prosenttia, peruskouluikäisten määrä kasvaa 36 prosenttiin ja 16-18-vuotiaiden nuorten määrä 32 prosenttiin.

Pakarinen kertoi, että Helsingissä on valmisteilla kunnianhimoinen koulukiusaamisen vastainen ohjelma. Ohjelmaa tehdään yhdessä kaupungin nuorisoneuvoston kanssa, missä nuorisojäsenet ovat nostaneet kiusaamisen ongelmaksi, johon he erityisesti haluavat puuttua.  Ohjelman viesti aikuisille on Älä ignooraa – siis älä jätä kiusaamista huomiotta.

Hyvän yhteishengen ja ilmapiirin rakentaminen koulussa on yhteinen haaste. Pia Pakarinen nosti esille mielenkiintoisen korrelaation koulun henkilökunnan työviihtyvyyden (KUNTA10-kyesly) ja oppilaiden koulussa kokeman kiusaamisen (THL:n kouluterveyskysely) välillä: Niissä kouluissa, joissa opettajien työviihtyvyys oli huonoa, oppilailla oli enemmän kiusaamiskokemuksia. Aikuisten asenteet ja keskinäiset suhteet välittyvät lapsille.

Lasten ja nuorten hyvinvointia Helsingissä edistetään myös Mukana-ohjelmalla, jossa kiinnitetään erityistä huomiota niihin alueisiin, joilla on syrjäytymistendenssiä. Ohjelmassa varmistetaan, että jokaisella ohjelman toiminta-alueella asuvalla kolmasluokkalaisella on harrastus ja sen lisäksi alueellista yhteisöllisyyttä sekä koulun ja kodin välistä toimivaa yhteistyötä lisätään.

Kuka kiusaa ja miksi?

Nuorisolääkäri Miila Halonen Väestöliitosta aloitti puheenvuoronsa toteamalla, ettei hän aio selitellä kiusaajan tekemisiä, vaan tuoda esille yleisiä aivojen kehitykseen liittyviä haasteita nuoruusiässä, joilla on vaikutusta nuoren käyttäytymiseen. Ihmisen aivojen kehitys jatkuu 25-vuotiaaksi saakka.

Nuorella aivojen välitön palkkio- ja mielihyväjärjestelmä kehittyy varhain, mutta syy – seuraus -suhteiden ymmärtäminen ja impulssien hallinta kehittyvät hitaasti. Palkitsemisjärjestelmän kiihkeän kehityksen aikana nuorten on vaikea vastustaa ympäristön houkutuksia, mikä näkyy nuoren herkästi syttyvänä, harkitsemattomana käytöksenä. Nuoren aivojen kehitystehtävänä onkin oppia punnitsemaan vaihtoehtoja ennen välitöntä toimintaa ja mielihyvän kokemusta.

Miila Halonen kuvasi myös, että nuoren empatiakyky heikkenee tietyssä vaiheessa nuoruusikää. Toisten ihmisten tunteiden ja kasvojen ilmeiden tunnistaminen vaikeutuu. Samaan aikaan ryhmän vetovoima kasvaa, ja ryhmätilanteissa nuoret tekevät samanlaisia päätöksiä.

Miila Halonen toi esille myös sen tosiasian, että kiusaamisen taustalla on usein nuoren itsensä lapsuudessa kokemaa väkivaltaa ja laiminlyöntejä. Kouluterveyskysely kertoo, että seitsemän prosenttia lapsista on altistunut omien vanhempien tekemällä fyysiselle väkivallalle.

Lapsuuden stressikokemukset voivat näkyä nuoruudessa impulsiivisuutena, jolloin nuori toistaa herkästi huonoa tapaa eikä opi kerrasta, vaan tarvitsee paljon ohjausta. Stressiä lievittääkseen nuori hakee myös nopeita ja palkitsevia mielihyvän kokemuksia.

”Missä määrin rikkova käytös on rikottuun lapseen jo varhaisessa elämässä sisäänkirjoitettu tapa toimia stressaavissa tilanteissa?”, Miila Halonen kysyi.

Konfliktin ratkaisuja sovittelulla

Aseman Lapset ry on aiempien vuosien aikana tullut tunnetuksi tehokkaista katusovittelumalleista. Järjestön vuonna 2017 pilotoimassa K-0 -toimintamallissa tuodaan ratkaisuja vakaviin kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin kouluissa. Vuosina 2018 ja 2019 hankkeessa koulutetaan ammattilaisia hyödyntämään kehitettyä menetelmää. Tavoitteena on, että konfliktien ratkaisussa on aina moniammatillinen tiimi, jossa on mukana myös koulun ulkopuolisia tahoja.

K-0 -toimintamallin mukaista sovittelua on käytetty kouluissa sekä nuorten välisten tapahtumien selvittämiseen että perheiden ja koulun välisiin tulehtuneisiin tilanteisiin.

”Jos konflikti on jatkunut jo pitkää ja koulun ammattilaiset ja vanhemmat eivät ole löytäneet yhteistä näkemystä ja luottamus on heikko, niin ulkopuolisesta sovittelijasta on paljon hyötyä”, kouluttaja Ville Koikkalainen Aseman Lapset ry:stä sanoi.

K-0 -toiminnassa tiimi jalkautuu kouluun ja ensiksi kartoittaa tilanteen. Samalla se arvioi, mitkä tahot ja toimenpiteet tapauksen selvittämiseen tarvitaan. Työskentelyssä huomioidaan yksilöt, ryhmä, kouluyhteisö ja tarvittaessa laajempikin sosiaalinen piiri. Tarvittavien toimenpiteiden jälkeen asioiden etenemistä toivottuun suuntaan jäädään seuraamaan. Sovittelun yhteydessä perheille on tarvittaessa järjestetty muut ulkopuoliset esimerkiksi lastensuojelun tukipalvelut.

K-0 -ohjelma ei korvaa kouluissa käytössä olevia kiusaamisen vastaisia menetelmiä, vaan se tukee ja vahvistaa niitä. Mallia on tarkoitus kehittää ja levittää valtakunnallisesti. Se on myös osa Helsingin kaupungin Mukana-ohjelmaa ja nuorisotutkija Noora Hästbacka on tehnyt mallista tutkimuksen (ks. www.nuorisotutkimusseura.fi.)

”Riitoja ja toista loukkaavia tekoja tapahtuu joskus, mutta niiden selvittäminen opettaa lapsia ja nuoria selviämään vaikeista tilanteista. Kasvuikäisille on myös annettava mahdollisuus muuttaa omaa käyttäytymistään”, Ville Koikkalainen totesi.

Resurssit ja ratkaisut

Seminaarin paneelissa etsittiin konkreettisia ratkaisuja. On aina helppoa ehdottaa lisää resursseja ja rahaa koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, eikä koulun ilmapiirin muutos ole vain resurssitunneista kiinni.

Kehittämispäällikkö Jaakko Salo Opetusalan Ammattijärjestöstä korosti, että kiusaamisen ehkäisemisen rakenteet ja toimintatavat pitää olla kunnossa. Muut panelistit muistuttivat, että sen lisäksi koulussa pitää olla yhteinen arvopohja ja muutos parempaan lähtee meistä jokaisesta.

”Voimme kaikki miettiä, mitä itse kukin voi tehdä hyvän yhteishengen edistämiseksi ja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Jokaisella on vastuu puuttua, kun jotain oppilasta kiusataan, ja opettajan itsekin pitää muistaa olla puhumatta pahaa lapsista tai heidän vanhemmistaan”, toiminnanjohtaja Micaela Romantschuk Hem och Skola -järjestöstä sanoi.

Ruotsin lapsiasiavaltuutettu Elisabeth Dahlin toi esille, että koulu on lapsen työpaikka ja sen on oltava lapselle turvallinen. Dahlin piti tärkeänä, että lapsella on tieto, mihin ottaa yhteyttä, jos häntä kiusataan, eikä koulusta löydy tilanteeseen apua.

Seminaaripäivän aikana tuli selväksi, että kiusaamiseen puuttuvassa työssä tarvitaan vahvoja moniammatillisia ohjelmia, joissa on mukana koulun ulkopuolisia toimijoita. Etenkin silloin kun tilanteet ovat pitkittyneitä, lukkiintuneita ja pahasti tulehtuneita.

Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen kuuluu kuitenkin myös jokapäiväiseen koulutyöhön. Sen keinoja ovat kiusaamisen huomaaminen ja välitön puuttuminen, positiivinen vuorovaikutus, koulun ja kodin saumaton yhteistyö, hyvän huomaaminen ja oman käytöksen kriittinen arviointi.

Seminaarin alkupuolella kuullusta ruotsalaisten Åsa Gustafssonin ja Frida Wargin koulukiusaamisen vastaista Friends-ohjelmaa esittelevästä puheenvuorosta jäi erityisesti mieleen yksi sana: ”Hej!” ja sen kaiken muuttava taikavoima, kun se sanotaan lapselle, joka on suljettu kaveripiirin ulkopuolelle.

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme ry:n ilmasto-ohje on valmistunut

18/06/2019 - , , , , ,

Kevään 2019 aikana Yhteiset Lapsemme ry:ssä valmisteltu järjestön oma ilmasto-ohje on nyt julkaistu kotisivuillamme. Yhdessä laadittu ilmasto-ohje koskee kaikkea yhdistyksen...

Lue lisää

Erään tarinan alku – Ilman huoltajaa tullut nuori saa suomalaisen tukiperheen

18/06/2019 - , , , ,

Teksti: Heini Aaltonen Kuva: Soili Aaltonen Eräänä torstai-iltana huomaan Messengerissä viestin. ”Huomasin ilmoituksen, jossa pojalle etsitään tukiperhettä. Onko hänelle jo...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry Maailma kylässä -festivaalissa 25.-26.5.2019

08/06/2019 - , , , , , , , ,

Lämpimät kiitokset kaikille Yhteiset Lapsemme ry:n teltalla Maailma kylässä -festivaaliviikonlopun aikana käyneille, vapaaehtoisille ja järjestäjille! Erityiskiitokset Good Hair Day -kollektiiville...

Lue lisää

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ihmisoikeuskysymys

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Irma Marttinen Yhteiset Lapsemme ry:ssä toiminnan kärki on ollut lapsen oikeuksien edistämisessä. Suomessa työtä on tehty erityisesti monikulttuuristen lasten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2019 -lehden teemana ilmastonmuutos

29/05/2019 - , , , , , ,

PÄÄKIRJOITUS Järjestöjen ilmastotyö on kesken Teksti: Markus Söderlund Kuva: Heidi Rostén, Bolivia 2011 Tämän pääkirjoituksen ensimmäiset lauseet kirjoitetaan lentokoneessa. Lentoa...

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää

29/05/2019 - , , , ,

Teksti: Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu Kuva: Jenna Vehviläinen Maailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli...

Lue lisää

Nuoren puheenvuoro: Ilmasto ei odota, että me aikuistumme

29/05/2019 - , , , , , ,

Teksti: Aino Vehkavaara Mitä sinä ajattelet, kun kuulet sanan ilmastonmuutos? Monelle tulevat ensimmäisenä mieleen jääkarhut ja norpat tai hiihtokelien katoaminen,...

Lue lisää

”Haluan uskoa, että valinnoillani on merkitystä”

29/05/2019 - , , , , ,

Emma Saloranta-Winiecki on monikulttuurisen perheen äiti ja maailman kansalainen, joka  toimii ihmisoikeuksien, erityisesti tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Yhdessä amerikkalaisen...

Lue lisää

Mikä estää meitä toimimasta ilmastoystävällisemmin?

29/05/2019 - , , , ,

Teksti ja kuva: Helena Korpela Sitran kehittämä yhteiskunnallisen keskustelun väline Erätauko ilmestyi Yhteiset Lapsemme ry:n elämään syksyllä 2018. Ole rohkea...

Lue lisää

Lasten heimo – alkuperäiskansan elämä muutoksessa Kolumbiassa

29/05/2019 - , , , , ,

Teksti ja kuvat: Nina Keres Kolumbian Guaviaren sademetsissä vaelteli vielä parikymmentä vuotta sitten koko Latinalaisen Amerikan viimeisenä pidetty metsästäjä-keräilijäheimo, Nukak...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: