15/01/2018 - , , ,

Kirjaesittely: Julmia vaihtokauppoja

The De-kinning of First Mothers – Global Families, Inequality and Transnational Adoption

Etelä-Afrikka on Suomessa suosittu adoptiokohde, joten Helsingin yliopiston tutkijan Riitta Högbackan tietokirja ja tutkimusraportti The De-kinning of First Mothers on tervetullut lisä sieltä adoptiota suunnittelevien perheiden lukulistalle.

Valitettavasti lukukokemus ei ole miellyttävä. Högbacka on käyttänyt muun muassa haastattelua tutkimusmenetelmänään selvittäessään, miksi eteläafrikkalaiset äidit jättävät lapsensa adoptioon. Tarinat ovat rumia ja surullisia. Monet äidit joutuvat tekemään valintoja, joista yksikään ei ole hyvä.

Tyypillisesti äidillä on jo useampi vanhempi lapsi, joiden lisäksi hän joutuu elättämään esimerkiksi äitiään ja sisaruksiaan. Monesti hän on tullut maalta suureen kaupunkiin töiden takia, joita juuri nyt ei ole. Useimmiten tulevan lapsen isä on syystä tai toisesta häipynyt. Rahaa ei ole, eikä välttämättä pysyvää kotiakaan.

Haastatteluissa monet äidit sanoivat, että he antoivat lapsen pois, koska heillä ei ollut muita vaihtoehtoja. Adoptio ei siis itse asiassa ollut vaihtoehto, vaan kovan elämän sanelema pakko.

”Valinta kutistuu itseasiassa sen päättämiseen, pitääkö lapsen vai säilyykö itse hengissä”, Högbacka kirjoittaa.

Etelä-Afrikka on Saharan eteläpuolisen Afrikan kehittynein maa. Sen talousjärjestelmä on moderni, se houkuttelee ulkomaisia investointeja ja ihmisten elintaso keskimäärin on afrikkalaisittain korkea. Kuitenkin maan sosiaalinen turvaverkosto on äärimmäisen harva. Sen sijaan, että köyhille (mustille) äideille järjestettäisiin sosiaalihuoltoa tai viimekäden taloudellista apua, heitä rohkaistaan antamaan lapsi adoptioon.

Adoptiojärjestelmä on nopea, lähes teollinen. Kun äiti on suostunut lapsen jättämiseen, hänellä on kaksi kuukautta aikaa perua päätöksensä. Edellytyksenä kuitenkin on, että äidin elämäntilanne on muuttunut niin, että viranomaiset voivat luottaa hänen selviävän itse lapsen ylläpidosta.

Niin kuitenkin käy harvoin. Sosiaalityöntekijöiden mukaan lapsen adoptioon jättäneiden äitien elämäntilanne muuttui paremmaksi 6-12 kuukauden kuluttua. Adoptiojärjestelmän mielestä se on liian pitkä aika. Kirjoittajan mielestä on selvää, että Etelä-Afrikan adoptiot romahtaisivat, jos maassa olisi edes hieman hyvinvointivaltion piirteitä.

Högbackan kirjaa voi varauksetta suositella kaikille adoptiota suunnitteleville ja adoptioprosessin aloittaneille ainakin niiltä osin, jotka käsittelevät ensimmäisten äitien ratkaisuja ja niiden syitä. Meille jo ulkomailta adoptiolapsen saaneille kirja muistuttaa, millaisista oloista lapsemme ovat ponnistaneet.

Teksti: Harri Junttila

Kirjoittaja on adoptoinut lapsen Keniasta.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme 3/2019: Adoptioperheiden kokemuksia S2-opetuksesta

03/10/2019 - , , , ,

Teksti: Martha Vuori Kuva: Kari Kuukka Adoptiovanhemmista moni kokee S2-kielen tärkeänä oman lapsen kielen kehityksen kannalta. Sen saamisessa on kuitenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry:n syyskokous 21.10.2019

29/09/2019 - , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 21. lokakuuta 2019 klo 18.00 yhdistyksen toimitiloissa, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11,...

Lue lisää

Voimaa luovuudesta -ryhmä adoptio- ja sijaisperheiden vanhemmille alkaa 22.10.2019

07/08/2019 - , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää adoptio- ja sijaisperheiden vanhemmille suunnatun Voimaa luovuudesta -ryhmän syksyllä 2019. Pienryhmässä tutustutaan omaan luovuuteen ja kokeillaan...

Lue lisää

Adoptiolasten kerho 9-12-vuotiaille alkaa syksyllä 2019

03/08/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry aloittaa syyskaudella Adoptiolasten kerhon 9-12-vuotiaille adoptoiduille lapsille. Kerho kokoontuu viisi kertaa syksyn 2019 aikana lauantaisin klo 12–15....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 3/2019

26/04/2019 - , , , , , ,

Ihanan pääsiäisvapaan ja iloisen vapun odottelun välissä keväiset työmme jatkuvat! Yhteiset Lapsemme ry:n rasisminvastaisiin vaalitavoitteisiin sitoutui eduskuntavaaleissa huikeat 116 kansanedustajaehdokasta,...

Lue lisää

Rantahiekalla juhlimassa

05/04/2019 - , , , ,

Kolumbian Suomen suurlähetystön järjestämä juhla toi adoptioperheitä yhteen Teksti: Janne Hopsu ja Teija Potenze Kuva: Maribel Laijoki Joulukuun alussa Helsinki...

Lue lisää

Yhteisöllinen vanhemmuus ja lapsen kehitys

02/04/2019 - , , ,

Teksti: Anja Wikstedt Kuva: Marjukka Rauhala Mitä lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kukoistaakseen? Aiheesta puhui lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Yhteiset Lapsemme ry:n...

Lue lisää

Theraplay-leikkeihin tutustumista adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille 11.5.2019

02/04/2019 - , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää lauantaina 11.5.2019 klo 12.30-14.30 adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille tilaisuuden, jossa on mahdollista tutustua theraplay-leikkeihin. Tilaisuus pidetään Helsingin...

Lue lisää

Blogi 1/2019 Rasismi on haitallista ja sen vastustaminen kuuluu meille kaikille

21/03/2019 - , , , , , ,

Teksti: Sokorey Mohamed ja Ada Koskinen Omia kokemuksiamme rasismista “Aasialaistaustaisena adoptoituna suurin osa rasismin kokemuksistani on toiseuttamista ja eksotisointia eli...

Lue lisää

#Adoptionilo-kampanjaviikkoa vietetään 11.-17.3.2019

11/03/2019 - , , , , ,

#Adoptionilo-kampanja laajenee tänä vuonna muihin Pohjoismaihin Jo kolmatta kertaa järjestettävä #Adoptionilo-kampanja 11.–17.3.2019 nostaa adoptioarjen hetkiä sosiaaliseen mediaan. Samalla viikolla vietetään...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: