15/01/2018 - , , ,

Kirjaesittely: Julmia vaihtokauppoja

The De-kinning of First Mothers – Global Families, Inequality and Transnational Adoption

Etelä-Afrikka on Suomessa suosittu adoptiokohde, joten Helsingin yliopiston tutkijan Riitta Högbackan tietokirja ja tutkimusraportti The De-kinning of First Mothers on tervetullut lisä sieltä adoptiota suunnittelevien perheiden lukulistalle.

Valitettavasti lukukokemus ei ole miellyttävä. Högbacka on käyttänyt muun muassa haastattelua tutkimusmenetelmänään selvittäessään, miksi eteläafrikkalaiset äidit jättävät lapsensa adoptioon. Tarinat ovat rumia ja surullisia. Monet äidit joutuvat tekemään valintoja, joista yksikään ei ole hyvä.

Tyypillisesti äidillä on jo useampi vanhempi lapsi, joiden lisäksi hän joutuu elättämään esimerkiksi äitiään ja sisaruksiaan. Monesti hän on tullut maalta suureen kaupunkiin töiden takia, joita juuri nyt ei ole. Useimmiten tulevan lapsen isä on syystä tai toisesta häipynyt. Rahaa ei ole, eikä välttämättä pysyvää kotiakaan.

Haastatteluissa monet äidit sanoivat, että he antoivat lapsen pois, koska heillä ei ollut muita vaihtoehtoja. Adoptio ei siis itse asiassa ollut vaihtoehto, vaan kovan elämän sanelema pakko.

”Valinta kutistuu itseasiassa sen päättämiseen, pitääkö lapsen vai säilyykö itse hengissä”, Högbacka kirjoittaa.

Etelä-Afrikka on Saharan eteläpuolisen Afrikan kehittynein maa. Sen talousjärjestelmä on moderni, se houkuttelee ulkomaisia investointeja ja ihmisten elintaso keskimäärin on afrikkalaisittain korkea. Kuitenkin maan sosiaalinen turvaverkosto on äärimmäisen harva. Sen sijaan, että köyhille (mustille) äideille järjestettäisiin sosiaalihuoltoa tai viimekäden taloudellista apua, heitä rohkaistaan antamaan lapsi adoptioon.

Adoptiojärjestelmä on nopea, lähes teollinen. Kun äiti on suostunut lapsen jättämiseen, hänellä on kaksi kuukautta aikaa perua päätöksensä. Edellytyksenä kuitenkin on, että äidin elämäntilanne on muuttunut niin, että viranomaiset voivat luottaa hänen selviävän itse lapsen ylläpidosta.

Niin kuitenkin käy harvoin. Sosiaalityöntekijöiden mukaan lapsen adoptioon jättäneiden äitien elämäntilanne muuttui paremmaksi 6-12 kuukauden kuluttua. Adoptiojärjestelmän mielestä se on liian pitkä aika. Kirjoittajan mielestä on selvää, että Etelä-Afrikan adoptiot romahtaisivat, jos maassa olisi edes hieman hyvinvointivaltion piirteitä.

Högbackan kirjaa voi varauksetta suositella kaikille adoptiota suunnitteleville ja adoptioprosessin aloittaneille ainakin niiltä osin, jotka käsittelevät ensimmäisten äitien ratkaisuja ja niiden syitä. Meille jo ulkomailta adoptiolapsen saaneille kirja muistuttaa, millaisista oloista lapsemme ovat ponnistaneet.

Teksti: Harri Junttila

Kirjoittaja on adoptoinut lapsen Keniasta.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 9/2018

19/10/2018 - , , , , , ,

Tällä viikolla on vietetty monissa perheissä koulujen syyslomaa aurinkoisessa ja lämpimässä säässä! Lokakuun lopussa ilmat kuitenkin usein kylmenevät ja katse...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme ry:n Adoptioilta Oulussa 31.10.2018

09/10/2018 - , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää adoptioillan Oulussa keskiviikkona 31.10. klo 18-20. Tilaisuus pidetään Aleksinkulmassa (kokoustila Aino, 2. krs), osoittessa Aleksanterinkatu 9....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme & Kansainvälinen adoptio 30 vuotta -seminaari 25.10.2018

18/08/2018 - , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää torstaina 25.10.2018 klo 12.00-16.00 iltapäiväseminaarin Yhteiset Lapsemme & Kansainvälinen adoptio 30 vuotta. Seminaari pidetään Taiteilijakoti Lallukan...

Lue lisää

Theraplay-leikit adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille 26.5.2018

03/05/2018 - , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää adoptionhakijoille ja adoptiovanhemmille suunnatun Theraplay-leikkeihin tutustumisen lauantaina 26.5.2018 klo 13.30-15.00 LillaLuckanilla (Forum), osoitteessa Simonkatu 8, Helsinki....

Lue lisää

Adoptionuorten vanhempien tapaaminen 16.5.2018

19/04/2018 - ,

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja adoptionuorten vanhemmille Uuden äärellä ei aina tiedä, mihin on menossa. Miten ottaa ilo irti tuntemattomasta ja päästää...

Lue lisää

Tervetuloa Yhteiset Lapsemme ry:n kevätkokoukseen 19.4.2018

06/04/2018 - , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 19.4.2018 klo 19.00 yhdistyksen toimistolla, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11, Helsinki. Kokouksessa...

Lue lisää

Adoptionuorten vanhempien tapaaminen – Aika ja ajantaju 18.4.2018

01/04/2018 - ,

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja adoptionuorten vanhemmille Tule mukaan ja kokeile vaikka yhden kerran. Pienikin muutos voi olla suuren muutoksen alku. Tarjolla keinoja mm....

Lue lisää

Kolumni: Onko kotikielellä väliä?

28/03/2018 - , ,

Viime vuoden lopussa meidän adoptioperheiden ryhmässä alettiin käydä keskustelua mahdollisuudesta valita swahilin kieli koulun aloittaville lapsillemme yhdeksi oppiaineeksi. Kyseessä olisi...

Lue lisää

Tärkeät vuodet – Murrosikä adoptioperheissä

28/03/2018 - ,

Interpedian, Helsingin kaupungin adoptioryhmän ja Yhteiset Lapsemme -yhdistyksen yhteinen tilaisuus Murrosikä adoptioperheissä järjestettiin 7. lokakuuta 2017 Kilta-salissa Helsingissä. Aihe oli...

Lue lisää

Blogi 3/2018 – Adoption iloa

14/03/2018 - , ,

Tällä viikolla, 12.-18.3., vietetään adoptiotoimijoiden yhteistä Adoption ilo -viikkoa sekä vietetään adoptoitujen päivää, joka on 13.3. Onnea kaikille adoptoiduille! Adoption...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: