29/05/2019 - , , , ,

Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää

Teksti: Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu
Kuva: Jenna Vehviläinen

Maailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli puolet heistä on lapsia. Ilmastonmuutoksen aikaansaama kuivuus, äärimmäiset sääilmiöt, tulvat ja merenpinnan nousu uhkaavat ihmisten perustarpeita, hankaloittavat konflikteja ja muuttavat asuinalueita elinkelvottomiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä yhä useampi joutuu jättämään kotinsa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ympäri maailman. Köyhyys, eriarvoisuus, konfliktit ja ilmastonmuutoksen seuraukset kuormittavat erityisesti jo ennestään hauraita valtioita. Yhä useammin paetaan sekä konfliktia että ilmastonmuutoksen seurauksia.

Muuttuneet sääolosuhteet näkyvät myös paenneiden lasten arjessa, joka pyörii usein selviytymisen ja kodin askareiden ympärillä. Koulutukseen ei aina ole varaa tai välttämättä edes mahdollisuutta. Olosuhteiden pakosta lapset jäävät kotiin ja auttavat siinä missä nuoresta iästään huolimatta pystyvät: veden haussa, polttopuiden keräämisessä tai sadonkorjuussa.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa myös pakolaisleirien olosuhteita

Kotinsa jättäminen ja uuteen maahan tai ympäristöön sopeutminen ei ole helppoa. Uuden kielen oppiminen, työn löytäminen tai asunnon saaminen on haastavaa, jos uusi kotimaa ei automaattisesti takaa näitä palveluita. Tälläkin hetkellä maailman pakolaisista noin 31 % elää pakolaisleireillä. Vaikka pakolaisleirien tulisi olla väliaikainen ratkaisu kotinsa jättämään joutuneille ihmisille, suuri osa pakoon lähteneistä ihmisistä ja lapsista joutuu asumaan leireillä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä humanitaarisen avun varassa. Monet lapset eivät ole nähneet elämää leirien ulkopuolella.

Ilmastonmuutoksen edetessä juuri pakolaisleireillä elävät lapset ovat erityisessä vaarassa, sillä ilmaston lämpeneminen uhkaa tehdä monista pakolaisleireistä asumiskelvottomia. Väliaikaiseen asumiseen tarkoitetussa teltassa asuminen myrskyjen ja rankkasateiden armoilla tai äärimmäisessä helteessä voi olla tappavaa. Kuumuutta seuraa kuivuus, joka vaikuttaa veden ja polttopuiden saatavuuteen sekä sadon kasvuun. Kun vettä ja polttopuuta ei ole saatavilla lähialueilla, niitä joudutaan hakemaan monien kilometrien päästä. Näihin matkoihin voi mennä päiviä, mikä asettaa erityisesti naiset ja lapset vaaraan, sillä reitit voivat olla levottomia ja turvattomia. Kuivuudesta kärsinyt sato puolestaan vaikuttaa ravitsemukseen ja perheiden toimeentuloon.

Koulutuksella tukea sopeutumiseen

Suomen Pakolaisapu on toiminut Ugandan pakolaisasutusalueilla jo vuodesta 1997. Naapurimaiden pitkittyneet konfliktit ja levottomuudet ovat ajaneet Ugandaan arviolta 1,2 miljoonaa pakolaista. Suomen Pakolaisavun toiminta Ugandassa keskittyy aikuiskoulutukseen ja toiminnalliseen lukutaitoon. Toiminnallinen lukutaito kehittää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä arjessa, esimerkiksi lääkärillä käydessä tai torilla asioidessa. Lukutaidon ohella opetellaan myös ravitsemukseen, terveystietoon, pienyrittäjyyteen ja ilmastoviisaisiin viljelymenetelmiin liittyviä taitoja.

Aikuiskoulutuksen ja toiminnallisen lukutaidon kautta pyritään tarjoamaan pakolaisille perustaitoja, joita he voivat hyödyntää arjessaan sekä vaihtoehtoisten elinkeinojen hankkimisessa. Koulutuksella voidaan lisätä vanhempien mahdollisuuksia lähettää myös omat lapsensa kouluun sekä heidän tietoisuuttaan koulutuksen tärkeydestä. Koulutuksen myötä vanhemmat voivat auttaa lapsiansa kotitehtävissä, seurata heidän koulumenestystään sekä ymmärtää opettajilta tulleita viestejä ja näin tukea lapsiaan koulunkäynnissä. Vanhemmat myös oppivat tekemään harkitumpia taloudellisia päätöksiä ja pyörittämään pienyrityksiä, mikä vahvistaa perheen toimeentuloa. Vakaamman toimeentulon ansiosta vanhemmilla on varaa ostaa lapsilleen koulutarvikkeita ja koulupukuja. Kun koulunkäyntiin on panostettu rahallisesti, vanhemmat pyrkivät myös pitämään lapsensa koulussa pidempään.

Varautumista tulevaan ilmastoviisailla viljelykäytännöillä

Yhä useammin pakolaisten peruselinkeinot ovat vaarassa ennustamattomien sääilmiöiden ja sateen puutteen vuoksi. Siksi ilmastoviisaat viljelykäytännöt ovat toiminnallisen lukutaidon yhteydessä opetettavia aiheita. Tunneilla opitaan, mitkä taimet kestävät kuivuutta ja viljelykalenterista voi lukea mitä kannattaa viljellä ja milloin. Keittiöpuutarhassa opetellaan tippakastelun, säkkiviljelyn, kateviljelyn, kompostoinnin ja tuholaisten torjunnan hyödyntämistä kuivuuden ja sääilmiöiden uhatessa.

Suomen Pakolaisavun työllä tuetaan pakolaisperheiden toimeentuloa ja kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja elinympäristöön. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vääjäämättömiä. Siksi on yhä tärkeämpää, että huomioimme toiminnassamme sen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan pakolaisten elämään ja pakolaislasten tulevaisuuteen.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

28/05/2020 - , , , ,

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen Kuva: THL Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Koronavirustilanne aiheuttaa muutoksia Yhteiset Lapsemme ry:n toimintaan

25/05/2020 - , , , , , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry pyrkii omalla toiminnallaan ehkäisemään koronaviruksen leviämistä. Toimimme viranomaisten antamien ohjeiden mukaan ja peruutamme sekä siirrämme suunniteltuja tapahtumia,...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: