29/05/2019 - , , , ,

Ilmastonmuutos vaikeuttaa miljoonien pakolaislasten elämää

Teksti: Enni Kallio / Suomen Pakolaisapu
Kuva: Jenna Vehviläinen

Maailman lähes 70 miljoonasta pakolaisesta 85 % elää kehitysmaissa ja yli puolet heistä on lapsia. Ilmastonmuutoksen aikaansaama kuivuus, äärimmäiset sääilmiöt, tulvat ja merenpinnan nousu uhkaavat ihmisten perustarpeita, hankaloittavat konflikteja ja muuttavat asuinalueita elinkelvottomiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä yhä useampi joutuu jättämään kotinsa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ympäri maailman. Köyhyys, eriarvoisuus, konfliktit ja ilmastonmuutoksen seuraukset kuormittavat erityisesti jo ennestään hauraita valtioita. Yhä useammin paetaan sekä konfliktia että ilmastonmuutoksen seurauksia.

Muuttuneet sääolosuhteet näkyvät myös paenneiden lasten arjessa, joka pyörii usein selviytymisen ja kodin askareiden ympärillä. Koulutukseen ei aina ole varaa tai välttämättä edes mahdollisuutta. Olosuhteiden pakosta lapset jäävät kotiin ja auttavat siinä missä nuoresta iästään huolimatta pystyvät: veden haussa, polttopuiden keräämisessä tai sadonkorjuussa.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa myös pakolaisleirien olosuhteita

Kotinsa jättäminen ja uuteen maahan tai ympäristöön sopeutminen ei ole helppoa. Uuden kielen oppiminen, työn löytäminen tai asunnon saaminen on haastavaa, jos uusi kotimaa ei automaattisesti takaa näitä palveluita. Tälläkin hetkellä maailman pakolaisista noin 31 % elää pakolaisleireillä. Vaikka pakolaisleirien tulisi olla väliaikainen ratkaisu kotinsa jättämään joutuneille ihmisille, suuri osa pakoon lähteneistä ihmisistä ja lapsista joutuu asumaan leireillä useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä humanitaarisen avun varassa. Monet lapset eivät ole nähneet elämää leirien ulkopuolella.

Ilmastonmuutoksen edetessä juuri pakolaisleireillä elävät lapset ovat erityisessä vaarassa, sillä ilmaston lämpeneminen uhkaa tehdä monista pakolaisleireistä asumiskelvottomia. Väliaikaiseen asumiseen tarkoitetussa teltassa asuminen myrskyjen ja rankkasateiden armoilla tai äärimmäisessä helteessä voi olla tappavaa. Kuumuutta seuraa kuivuus, joka vaikuttaa veden ja polttopuiden saatavuuteen sekä sadon kasvuun. Kun vettä ja polttopuuta ei ole saatavilla lähialueilla, niitä joudutaan hakemaan monien kilometrien päästä. Näihin matkoihin voi mennä päiviä, mikä asettaa erityisesti naiset ja lapset vaaraan, sillä reitit voivat olla levottomia ja turvattomia. Kuivuudesta kärsinyt sato puolestaan vaikuttaa ravitsemukseen ja perheiden toimeentuloon.

Koulutuksella tukea sopeutumiseen

Suomen Pakolaisapu on toiminut Ugandan pakolaisasutusalueilla jo vuodesta 1997. Naapurimaiden pitkittyneet konfliktit ja levottomuudet ovat ajaneet Ugandaan arviolta 1,2 miljoonaa pakolaista. Suomen Pakolaisavun toiminta Ugandassa keskittyy aikuiskoulutukseen ja toiminnalliseen lukutaitoon. Toiminnallinen lukutaito kehittää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä arjessa, esimerkiksi lääkärillä käydessä tai torilla asioidessa. Lukutaidon ohella opetellaan myös ravitsemukseen, terveystietoon, pienyrittäjyyteen ja ilmastoviisaisiin viljelymenetelmiin liittyviä taitoja.

Aikuiskoulutuksen ja toiminnallisen lukutaidon kautta pyritään tarjoamaan pakolaisille perustaitoja, joita he voivat hyödyntää arjessaan sekä vaihtoehtoisten elinkeinojen hankkimisessa. Koulutuksella voidaan lisätä vanhempien mahdollisuuksia lähettää myös omat lapsensa kouluun sekä heidän tietoisuuttaan koulutuksen tärkeydestä. Koulutuksen myötä vanhemmat voivat auttaa lapsiansa kotitehtävissä, seurata heidän koulumenestystään sekä ymmärtää opettajilta tulleita viestejä ja näin tukea lapsiaan koulunkäynnissä. Vanhemmat myös oppivat tekemään harkitumpia taloudellisia päätöksiä ja pyörittämään pienyrityksiä, mikä vahvistaa perheen toimeentuloa. Vakaamman toimeentulon ansiosta vanhemmilla on varaa ostaa lapsilleen koulutarvikkeita ja koulupukuja. Kun koulunkäyntiin on panostettu rahallisesti, vanhemmat pyrkivät myös pitämään lapsensa koulussa pidempään.

Varautumista tulevaan ilmastoviisailla viljelykäytännöillä

Yhä useammin pakolaisten peruselinkeinot ovat vaarassa ennustamattomien sääilmiöiden ja sateen puutteen vuoksi. Siksi ilmastoviisaat viljelykäytännöt ovat toiminnallisen lukutaidon yhteydessä opetettavia aiheita. Tunneilla opitaan, mitkä taimet kestävät kuivuutta ja viljelykalenterista voi lukea mitä kannattaa viljellä ja milloin. Keittiöpuutarhassa opetellaan tippakastelun, säkkiviljelyn, kateviljelyn, kompostoinnin ja tuholaisten torjunnan hyödyntämistä kuivuuden ja sääilmiöiden uhatessa.

Suomen Pakolaisavun työllä tuetaan pakolaisperheiden toimeentuloa ja kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja elinympäristöön. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vääjäämättömiä. Siksi on yhä tärkeämpää, että huomioimme toiminnassamme sen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan pakolaisten elämään ja pakolaislasten tulevaisuuteen.

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Aloitamme Etäkaveri-toiminnan turvapaikanhakijataustaisille nuorille

01/04/2020 - , , , ,

Olisiko Sinulla mahdollisuus viettää etäaikaa Suomessa ilman omaa perhettä elävän nuoren kanssa? Tule mukaan Etäkaveri-toimintaan! Yhteiset Lapsemme ry järjestää tukihenkilö-...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Puheenvuoro: Aito vuorovaikutus kehittää dialogitaitoja

01/04/2020 - , , , , ,

Teksti: Kaisamari Hintikka Kuva: Mikko Huotari Asuin taannoin perheeni kanssa Genevessä, Sveitsissä useamman vuoden. Lähtiessämme Suomesta ainokaisemme oli juuri täyttänyt...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Ranskalaista keskustelua musliminaisten huiveista

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Minea Laiho Viime vuosina musliminaisten käyttämä päähuivi on ollut mukana useissa julkisissa keskusteluissa. Ranska, jossa asuu Euroopan maista eniten...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Huivit puhuttavat muuallakin Euroopassa

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Ranska ei ole ainoa EU maa, jossa musliminaisten ja -tyttöjen käyttämät huivit herättävät mielipiteitä. Viime vuoden toukokuussa...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020 Pääkirjoitus: Elämänkatsomukseni

25/03/2020 - , , , , , ,

Maailmankuvalla tarkoitetaan sitä, miten käsitämme todellisuuden eli maailman jossa elämme: luonnon, maailmankaikkeuden, yhteiskunnan, historian. Kuva voi olla korostetusti esimerkiksi tieteellinen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Lapsen kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Ina Kovamäki, Marja Laine ja Niina Putkonen Piirroskuva: Piia Keto-Aro Kulttuuri- ja katsomustietoinen kasvatus tukee lapsen ja nuoren tasapainoisen...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yhteinen asia

25/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Huuskonen Kunniaan liittyvät konfliktit ovat yksi naisiin kohdistuvan väkivallan muoto: tytöillä on rajoitetumpi kotiintuloaika, pukeutumista, puhelimenkäyttöä ja menemisiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Esiintyykö koulussasi tai päiväkodissasi rasismia?

24/03/2020 - , , , ,

Teksti: Helena Korpela Kuvat: Mika Niskanen / Fingo Tämä kirjoitus koostuu muistiinpanoista ja pohdinnoista tammikuisten EDUCA-messujen innoittamana. Helsingissä järjestettävä EDUCA...

Lue lisää

Rasisminvastaisella viikolla kampanjoimme sosiaalisessa mediassa – katso uudet videot!

20/03/2020 - , , , , , , , ,

”On monia ihmisiä, jotka eivät tule istumaan viereemme. He pelkäävät meitä mahdollisesti ihonvärimme takia” – sanoo Ngaty, yksi videolla haastatelluista....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 1/2020: Elämä kädessä – Nuorten kasvutarina näyttämöllä

15/03/2020 - , , , , , ,

Teksti: Laura Keskinen Kuvat: Erik Sahlström ”Mihin juurtua, jos on se kokemus, ettei oikein loksahda mihinkään.” –Farida Albrecht Elämä kädessä...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: