29/05/2019 - , , , ,

Ilmastonmuutos on aikamme suurin ihmisoikeuskysymys

Teksti: Irma Marttinen

Yhteiset Lapsemme ry:ssä toiminnan kärki on ollut lapsen oikeuksien edistämisessä. Suomessa työtä on tehty erityisesti monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin puolesta. Kansainvälisesti lapsen oikeuksia on edistetty kehitysyhteistyöllä ja kummitoiminnalla. Ajatus kestävästä kehityksestä on ollut kaikessa toiminnassa läsnä koko yhdistyksen 30-vuotisen historian.

Pitkään jatkunut huoli ilmastonmuutoksesta nousi laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n joulukuussa 2018 julkaiseman raportin jälkeen. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa ilmastoteema oli vahvasti esillä, ja keskustelu jatkuu varmasti eurovaaleissakin.

Lasten ja nuorten ilmastoaktivismi ja ilmastolakot ovat osoittaneet eri puolilla Eurooppaa päättäjille, että nyt on laitettava ”paniikkivaihde” päälle, kuten Greta Thunberg asian ilmaisi puhuessaan Brysselissä europarlamentaarikoille.

Ilmastonmuutos ja lapset

Lapsen oikeuksista tai laajemmin ihmisoikeuksista ei enää ole mahdollista puhua ottamatta huomioon ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoota siteeraten ilmastonmuutoksesta on tullut aikamme suurin ihmisoikeuskysymys.

Yksikään valtio tai yksilö maailmassa ei tule välttymään ilmastonmuutoksen seurauksilta, mutta sen vaikutukset kohdistuvat hyvin eri tavoin eri puolilla maailmaa eläviin ihmisiin. Erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille ovat kaikista heikoimmassa asemassa elävät ihmiset, joiden on vaikea suojautua ja sopeutua sen seurauksiin. Köyhyys, epätasa-arvo ja moniperusteinen syrjintä vahvistavat ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia maailman eri väestöryhmissä.

Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, eikä heillä ole samanlaisia vaikutusmahdollisuuksia. Lapsilla on suurempi tarve puhtaaseen veteen ja ravintoon, ja he ovat alttiimpia erilaisille taudeille. Ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonkatastrofit aiheuttavat lapsille suuremman riskin kuolla kuin aikuisille. Ilmastopakolaisuus, leirielämä ja konflikteissa ja sodista lähtöisin oleva turvattomuus, huolenpidon puute ja traumat heikentävät lapsen oikeuksien toteutumista.

Jo nykyisellään ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuhoisia ja ne voimistuvat edelleen tulevina vuosikymmeninä. Maailman lämpötilan nousu 1,5 asteella lisää tappaville kuumuusaalloille altistuvien ihmisten määrää 350 miljoonalla vuoteen 2050 mennessä.

Merenpinnan noususta, kuivuuskausista, tulvista ja rajuista myrskyistä kärsivät eniten kehittyvissä maissa asuvat, kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, jotka itse ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Suurin syy ilmastonmuutokseen löytyy vauraiden teollisuusmaiden päästöistä. Siksi olisikin oikeudenmukaista, että nämä valtiot kantaisivat suuremman vastuun ilmastokysymyksen ratkaisemisesta.

Ilmastonmuutos ja tyttöjen oikeudet

PLAN Internationalin raportti Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia nostaa esille ilmastonmuutoksen vaikutukset kehittyvissä maissa asuvien tyttöjen elämään. Raportti kuvaa niitä tekijöitä, jotka tekevät tytöistä erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen edetessä, mutta samalla se kertoo ratkaisumahdollisuuksista ja kehittyvien maiden tytöistä muutoksen agentteina.

Raportin mukaan kehittyvien maiden tytöt kohtaavat kolmenkertaista syrjintää. Tyttöjen syrjintä liittyy ikään, sukupuoleen ja köyhyyteen. Kehittyvien maiden tytöillä ja naisilla on sukupuolensa takia heikommat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen. Heillä on yhteisöissä käytettävissään vähemmän vaikutusvaltaa, resursseja, rahoitusta tai teknologiaa. Myös köyhyys koskettaa enemmän tyttöjä. Yli puolet äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä on lapsia, ja suurin osa heistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tyttöjen ja poikien varttuessa köyhyyden synnyttämä sukupuolten välinen epätasa-arvo kasvaa etenkin Afrikan maissa.

Kehittyvien maiden tyttöjen elämässä koulutus on avain periytyvän köyhyyden katkaisemiseen. Tyttöjen koulutus voi parantaa kokonaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien hyvinvointia. Tyttöjen mahdollisuus kouluttautua, oppia ammatti ja päästä töihin sekä päättää omasta elämästään ja lapsiluvustaan ovat avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Naiset ja tytöt ovat kehittyvissä maissa päävastuussa kotitaloustöistä, ruuanvalmistuksesta, kotitalousvihannesten viljelystä ja puhtaan juomaveden hankkimisesta. Kiihtyvä ilmastonmuutos tuo epävarmuutta viljasatoihin, heikentää ruokaturvaa ja kasvattaa vedenhakumatkoja. Sadon pienentyminen näkyy ensimmäisenä tyttöjen lautasilla. Vedenhakumatkoihin käytetty aika on pois tyttöjen koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. Pitkät vedenhakumatkat ovat tytöille myös riski joutua seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhriksi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa niin ikään myös lapsiavioliittojen määrän lisääntymiseen. Lapsiavioliittojen määrä lisääntyy konfliktien, luonnonkatastrofien ja siirtolaisuuden seurauksena. Tyttöjen naittaminen on perheille keino lisätä ruokaturvaa, suojata tyttöjä seksuaaliselta väkivallalta ja luoda turvaa köyhyyttä vastaan. Esimerkiksi Mosambikissa arvioidaan, että kuivuudesta kärsivillä alueilla alle 18-vuotiaana avioituvien tyttöjen määrä kasvaa 16 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutos lisää merkittävästi luonnonkatastrofien määrää. Vielä 1970-luvulla luonnonkatastrofeja oli keskimäärin 90 vuodessa ja tänä päivänä niitä on noin 450 vuosittain. Naisten ja lasten riski kuolla katastrofitilanteissa on moninkertainen miehiin verrattuna. Naiset ja lapset ovat myös yliedustettuina joukossa, joka jättää kotinsa kriisin seurauksena.

Ilmastopakolaisuus altistaa tytöt ihmissalakuljetukselle ja sieppauksille. Nopeissa luonnonkatastrofeissa hauraiden valtioiden kouluttamattomat tytöt ovat suuressa riskissä, koska heillä on muita heikommat tiedot hätä- ja hälytysjärjestelmistä. Monesti tytöt eivät myöskään osaa uida.

Ilmastonmuutos uhkaa siis monin tavoin jo saavutettuja tuloksia tasa-arvotyössä.

Kehittyvien maiden tytöt ja naiset kohtaavat kipeimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Nykyisellään he ovat kuitenkin aliedustettuina ilmastonmuutoksesta käytävässä keskustelussa, päätöksenteossa ja toimenpiteiden laatimisessa sen torjumiseksi. Naiset ja tytöt pitäisi ottaa mukaan tähän työhön. Se on tärkeää tasa-arvon ja demokratian näkökulmasta, mutta myös siitä syystä, että naisilla on monesti paljon tietämystä paikallisista ruuantuotannon kasvuolosuhteista sekä perinteisistä, usein ilmastoystävällisistä, viljelymenetelmistä.

Kehittyvien maiden tytöistä ja naisista voi tulla ilmastomuutoksen torjumisen voimatekijöitä. He ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta omaan elämäänsä, yhteisöihinsä ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Siihen pitää antaa heille mahdollisuus.

Pariisin sopimus ja Agenda 2030

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen ja pyrkiä enintään 1,5 asteen lämpenemiseen. Ilman nopeita, kunnianhimoisia ja monipuolisia toimia maailmaa uhkaa vähintään kolmen asteen lämpötilan nousu esiteolliseen aikaan verrattuna. Ilmastonmuutos vaikeuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Samalla se uhkaa mitätöidä lukuisat jo saavutetut kehitystulokset. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa vajota takaisin köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Pitkään kestäneen myönteisen kehityksen jälkeen nälkäänäkevien ihmisten määrä on viime vuosina lisääntynyt maailmassa.

Yhteiset Lapsemme ry:n toiminnan lähtökohtana on lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen. Tänä päivänä tämä työ ei ole mahdollista ilman, että siinä otetaan huomioon ilmastomuutokseen liittyvät globaalit kohtalonkysymykset. Maailman lasten oikeudet eivät voi toteutua, ellemme kaikki toimi sen puolesta, että pyrimme turvaamaan elämisen mahdollisuudet myös tuleville sukupolville.

Lue lisää:

Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia. Kehittyvissä maissa asuvat tytöt ovat erityisen haavoittuvaisia – ja keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. PLAN International Suomi, 2019.

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , , ,

Lisää samasta aiheesta:

”Maailmankatsomuksessani on vaikutteita monesta kulttuurista”

05/06/2020 - , , , , , ,

Minun maailmankatsomukseni on sellainen, että maailmassa ihmiset saavat uskoa mihin he haluavat ja monessa maassa on turvallista ja ihmisillä hyvä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Bulgaria odottaa suomalaisia adoptionhakijoita

28/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund Kansainvälistä adoptioprosessia suunnitteleva ei tällä hetkellä kovin usein päädy maavalinnassa Bulgariaan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi kuitenkin harkita etenkin...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Maahanmuutto on aina kriisi

28/05/2020 - , , , ,

Psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen maahan muuttaneissa perheissä Teksti: Laura Huuskonen Yksi keskeisimmistä toimintakykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä on psyykkinen hyvinvointi.  Tärkeimpiä...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: Haastattelussa Anu Castaneda

28/05/2020 - , , , ,

Haastattelu ja teksti: Laura Huuskonen Kuva: THL Psykoterapeutti Anu Castaneda vastasi kysymyksiin maahan muuttaneiden mielenterveyteen liittyvistä erityispiirteistä. Castaneda toimii Terveyden...

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020: ”Jollain tavalla hyvää, ja jollain tavalla ei-hyvää”

28/05/2020 - , , ,

Oppilaiden, opettajien ja vanhempien kokemuksia etäkoulusta Teksti: Hanna-Leena Ylönen Helmikuussa 2020 koronavirus löysi tiensä Suomeen ja heitti perheiden arkirutiinit päälaelleen....

Lue lisää

Yhteiset Lapsemme 2/2020 Pääkirjoitus: Koronakriisi tuo esille lapsen oikeuksien merkityksen

28/05/2020 - , , ,

Teksti: Markus Söderlund Ilmastonmuutoksen rinnalle nousi vuoden alussa samankaltainen, näkymätön, mutta erittäin vaarallinen uhka. Meidät yllätettiin pahanpäiväisesti. Oletettavasti eläinperäinen koronavirus...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: