Lapsiuhrit 18/04/2017 -

Ihmiskaupan lapsiuhrit näkyviksi

Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert on kohdannut työssään Monika Naisten liitossa satoja naisia, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhriksi. Monet näistä naisista ovat myös äitejä.

”Naisilla on eri-ikäisiä lapsia mukanaan, lapsia syntyy täällä ja lapsia asuu myös lähtömaassa. Lapsen isä voi olla hyväksikäyttäjä tai prostituutiossa hyväksikäytetty nainen ei tiedä, kuka on lapsen isä tai minkävärinen lapsi hänelle syntyy”, Natalie Gerbert kertoo.

Ihmiskaupan uhriksi naiset ovat joutuneet kotimaassaan tai jossain muussa maassa Euroopassa tai sen ulkopuolella tai täällä Suomessa.

”Ei ole tyypillistä uhria, vaan kaikki tarinat ovat erilaisia, vaikka niissä on samankaltaisia piirteitä. Joka vuosi tunnistetaan myös suomalaisia uhreja. Yhdysmerkkiä ei voi laittaa ihmiskaupan ja ulkomaalaisen tai ihmiskaupan ja maahanmuuton välille”, hän jatkaa.

Monika – Naisten liitto tarjoaa matalan kynnyksen palveluja naisille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön uhriksi tai joiden tilanteessa on viitteitä ihmiskaupasta. Asiakkaina on naisia lähes kaikista maista ja maanosista.

Vain pieni osa uhreista tunnistetaan

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin tulee Suomessa vuosittain noin 50 uutta uhria, joiden uhriutumisesta 70 % on työperäistä ja 30 % liittyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Suomessa työperäistä ihmiskauppaa tunnistetaan paremmin kuin prostituutioon liittyvää ihmiskauppaa.

Suurin osa uhreista on naisia. Auttamisjärjestelmään otetaan vuosittain myös muutamia alaikäisiä, mutta tapaukset ovat yksittäisiä.

”Tämä ei tarkoita sitä, ettei alaikäisiä uhreja olisi, vaan niitä ei aina osata tunnistaa”, Gerbert sanoo.

Viitisen kymmentä uutta ihmiskaupan uhria vuodessa on kuitenkin jäävuoren huippu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia ihmiskaupan uhreista osataan tunnistaa ja viedä eteenpäin. Suomessakin voidaan puhua sadoista ihmiskaupan uhreista. Suurin osa tapauksista on sellaisia, joista ei koskaan tule mitään tietoa viranomaisille.

Monika Naisten liitossa avunsaanti ei edellytä mitään, vaan asioida voi nimettömästi tai vain puhelimitse.

”Osa naisista haluaa päästä maasta pois ja mietimme, miten voimme auttaa, osa haluaa tietoa ja tulee keskustelemaan. Osa on pidemmän aikaan asiakkaanamme, mutta ei ole valmis yhteistyöhön viranomaisten kanssa.”

Järjestö tekee yhteistyötä Pro Tukipisteen, Rikosuhripäivystyksen ja Pakolaisneuvonnan sekä eri viranomaisten kanssa. Asiakastyö on ruohonjuuritason asiakasohjausta, apua asumisjärjestelyissä turvakodissa tai tukiasunnossa sekä osaamiseen liittyvää apua ja tiedonjakoa.

Uhrien lapset näkyviin

Ihmiskaupan lapsiuhrit ja täysi-ikäisten uhrien lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa jäsenmaita suojelemaan lapsia kaikelta riistolta ja hyväksikäytöltä. Ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa lapsen aseman, edun ja oikeuksien turvaaminen pitää huomioida ensisijaisesti.

Lapsen edun näkökulmasta suuri riski ja huolen aihe ovat lapset, joiden olemassa olosta ei tiedä kukaan mitään. Suomessa lastensuojelulaki koskee kaikkia lapsia, mutta jos lasta ei ole rekisteröity kuntaan tai lapsi ei ole kirjoilla missään, niin lapsen hätää ei tunnisteta, eikä siihen osata puuttua.

”Aina ei tiedetä, kenelle vastuu lapsesta kuuluu. Joissakin tapaukissa lastensuojeluviranomaiset ovat toimineet ripeästi, mutta joskus on katsottu, ettei vastuu lapsesta ei kuulu kunnalle”, Natalie Gerbert sanoo.

”Kun tilanteista raportoidaan, uhrin lapset voivat olla vain ruksina lomakkeessa. Kuitenkin myös lapset altistuvat väkivallalle, voivat itse uhriutua ja tulla seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Myös hyvin pienet lapset esimerkiksi samassa asunnossa uhrin kanssa, ovat erittäin vaikeassa tilanteessa”, Natalie Gerbert toteaa.

Lastensuojelun ja poliisin aktiivinen yhteistyö ihmiskauppatapauksissa, joissa on lapsia mukana, onkin ensiarvoisen tärkeää. Myös ihmiskaupan ennaltaehkäisevässä työssä lasten alttius uhriutua pitää ottaa huomioon.

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmässä mukana olevien uhrien lasten tilanne on parempi, koska lapset on tunnistettu ja järjestelmässä on myös enemmän osaamista.

”Auttamisjärjestelmässä olevan naisen kannalta on kuitenkin ongelmallista, että hänen on vaikea saada lähtömaahan jäänyttä lastaan tai lapsiaan myöhemmin Suomeen. Jos lapsesta ei ole tietoa, niin hänet on helppo sivuttaa”, Natalie Gerbert pohtii.

Siinä tapauksessa, että ihmiskaupan uhri saa määräaikaisen B-oleskeluluvan, hän ei myöskään voi tuoda lapsiaan laillisesti Suomeen. Oleskelulupaprosessi kestää joka tapauksessa aina pitkään.

Pelko estää autetuksi tulemisen

Kaikki ihmiskaupan uhreiksi joutuneet naiset, joiden uhriutuminen on tunnistettu, eivät halua mukaan auttamisjärjestelmään, ja osa järjestelmään tulleista myös keskeyttää prosessin.
”Järjestelmässä mukanaolo edellyttää yhteistyötä viranomaisten kanssa. Ja vain noin 25- 40 prosenttia uhreista on valmiita siihen”, Natalie Gerbert sanoo.

Yksi syy tähän on pelko. ”Jos uhrin lapset ovat lähtömaassa tai muualla Suomen rajojen ulkopuolella, niin yksikään suomalainen poliisi tai viranomainen ei pysty takaamaan lasten suojelua. Tällä on todella iso vaikutus siihen, mitä valintoja nainen tekee.”

Uhrin hyväksikäyttäjä saattaa olla myös lapsen isä, avio- tai avomies tai muu sukulainen. Hyvin usein uhrilla on vahvoja tunnesiteitä tekijää kohtaan. Nainen on saattanut tulla Eurooppaan lupauksella avioliitosta. Lisäksi uhrilla voi olla monivuotinen kokemus hyväksikäytöstä, jolloin hänen käsityksensä ja kokemuksena normaalista elämästä on järkkynyt.

Se, että uhri pääsee mukaan auttamisjärjestelmään, ei myöskään poista uhrin mahdollisia velkoja, jotka voivat olla turvallisuusriksi lähtömaassa tai muualla olevalle perheelle.

Koulutusta ihmiskaupan tunnistamiseen

Ihmiskaupan tunnistamiseen tarvitaan lisää tietoa ja koulutusta. Terveysasemilla, päivystyksessä, sosiaalitoimessa ja lastensuojelussa pitäisi osata havaita ihmiskauppaa viittaavia piirteitä.

”Suurella yleisöllä on vähän samanlainen käsitys ihmiskaupasta kuin zikoviruksesta Latinalaisessa Amerikassa, ettei sitä ole Suomessa, eikä se ole meidän ongelma”, Natalie Gerbert sanoo.

Natalie Gerbert korostaa, että suomalaisten tietoisuutta ihmiskaupasta ilmiönä pitää lisätä. Lisäksi tarvitaan erityisesti koulutusta henkilöille, jotka työssään kohtaavat mahdollisia ihmiskaupan uhreja.

”Sosiaalitoimessa ja lastensuojelussa on paljon työntekijöitä, joilla on vähän tai ei lainkaan kokemusta ihmiskaupasta. Kokematon työntekijä ei pysty tunnistamaan hyväksikäyttöä, vaikka hänellä olisi pitkäkin kontakti asiakkaaseen”, Gerbert sanoo.

”Sosiaalipäivystys ja poliklinikat ovat usein kiireisiä paikkoja, mutta kun päivystykseen tulee mahdollinen uhri, niin silloin pitäisi osata kysyä häneltä ne viisi kysymystä, joilla on mahdollista tunnistaa ihmiskauppa.” Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa tehdä asialle jotain. Jos sitä ei ole, niin asiaa ei nosteta esille. Koulutukseen tarvitaan myös resursseja.

Natalie Gerbert muistuttaa, että vastuu valinnoista on myös jokaisella ihmisellä. ”On hyvä miettiä, kuka on poiminut ne kolme euroa maksavat espanjanlaiset mansikat tai kuinka paljon aasialainen nuori tyttö saa palkaksi, kun hän tekee hyvin halvalla rakennekynsiä itähelsinkiläisessä kynsistudiossa, jossa aukioloajat venyvät yömyöhään.”

Tästä on lyhyt matka vielä astetta paljon törkeämpään riistoon: ”Jos Suomessa ei olisi ollut kahtasataa miestä, jotka ovat valmiita ostamaan seksiä autossa 16-vuotiaalta ulkomaalaiselta tytöltä, niin tyttöä ei olisi tuotu tänne”, Natalie Gerbert sanoo viitaten alaikäiseen kohdistuneeseen ihmiskauppatapaukseen, josta tekijät ovat saaneet tuomion Helsingissä.

Pakolaiskriisi ja uudet uhkakuvat

Euroopan nykyisessä myllerryksessä erityisen suojattomia ovat köyhien ja yksin lastensa kanssa liikkuvien, turvapaikanhakijanaisten ja paperittomien äitien lapset. Osa näistä naisista on vaarassa joutua hyväksikäytetyksi, koska heidän pitää huolehtia lapsistaan ja hankkia ruokaa pöytää.

Kenelläkään ei ole tarkkoja tilastoja alaikäisistä ihmiskaupan uhreista, mutta raporttien mukaan Euroopassa on tuhansia lapsia, joita ihmiskauppa koskettaa.

”Juuri nyt puhutaan 10 000 lapsesta, jotka ovat pakolaiskriisin aikana kadonneet. Monet heistä ovat vaarassa joutua työperäisen tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi”, Natalia Gerbert muistuttaa.

Viime vuonna Euroopasta haki turvaa noin 90 000 yksintullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa. Suomeen tuli yhteensä 32 500 turvapaikanhakijaa, joista noin 3 000 oli yksintulleita turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria.

”Uusien tulijoiden joukossa on varmasti myös ihmiskaupan uhriksi joutuneita, joita nyt ohjataan vastaanottokeskuksista auttamisjärjestelmään. Monet ovat olleet tekemisissä salakuljettajien kanssa sekä matkan aikana altistuneet hyväksikäytölle”, Natalie Gerbert pohtii.

Kansalaisjärjestöissä on jo havahduttu myös siihen huoleen, mitä tapahtuu kun turvapaikanhakijat alkavat saada kielteisiä päätöksiä. ”Monet jäävät maahan harmaalle vyöhykkeelle, paperittomiksi, jolloin on erittäin korkea riski joutua hyväksikäytetyksi”, Natalie Gerbert sanoo.

Valppautta, koulutusta ja yleistä tiedon lisäämistä tarvitaan.

Teksti: Irma Marttinen

Lisätietoa:
www.ihmiskauppa.fi
www.yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen:

Lisää samasta aiheesta:

Blogi 1/2019 Rasismi on haitallista ja sen vastustaminen kuuluu meille kaikille

21/03/2019 - , , , , ,

Teksti: Sokorey Mohamed ja Ada Koskinen Omia kokemuksiamme rasismista “Aasialaistaustaisena adoptoituna suurin osa rasismin kokemuksistani on toiseuttamista ja eksotisointia eli...

Lue lisää

TIEDOTE 19.3.2019 Elävä kirjasto tutustuttaa lapset monenlaisiin ihmisiin ja tarinoihin

19/03/2019 - , , , , ,

YK:n rasisminvastaisena päivänä to 21.3.2019 Keskustakirjasto OODISSA  Monikulttuurinen lastensuojelujärjestö Yhteiset Lapsemme ry järjestää YK:n rasisminvastaisena päivänä torstaina 21.3.2019 klo 16.30-19.00...

Lue lisää

Etsitään lapsia ja nuoria videokuvauksiin ottamaan kantaan rasismiin

15/03/2019 - , , , ,

Suomi on monikulttuurinen maa. Haluamme siitä turvallisen kaikille. Ihan erityisesti lapsille ja nuorille. Yhteiset Lapsemme ry kampanjoi rasismia, syrjintää ja...

Lue lisää

Ahmad Hosseini: ”Hei nuori, minkälainen ihminen haluat olla isona?”

14/03/2019 - , , , , , ,

Sen ratkaisevat tämän päivän asenteesi, ajattelutapasi ja tekosi! Teksti: Ahmad Hosseini Pienestä saakka minun piti tehdä töitä opiskelujen ohella, jotta...

Lue lisää

Rasisminvastaisena päivänä Elävä kirjasto lapsille Oodissa 21.3.

12/03/2019 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää YK:n rasisminvastaisena päivänä torstaina 21.3.2019 klo 16.30-19.00 Elävän kirjaston lapsille Keskustakirjasto Oodissa, 3. krs.,Töölönlahdenkatu 4, Helsinki...

Lue lisää

#Adoptionilo-kampanjaviikkoa vietetään 11.-17.3.2019

11/03/2019 - , , , , ,

#Adoptionilo-kampanja laajenee tänä vuonna muihin Pohjoismaihin Jo kolmatta kertaa järjestettävä #Adoptionilo-kampanja 11.–17.3.2019 nostaa adoptioarjen hetkiä sosiaaliseen mediaan. Samalla viikolla vietetään...

Lue lisää

Perhekerho

Yhteiset Lapsemme – Uutiskirje 2/2019

10/03/2019 - , , , , , , ,

Hyvää #Adoptionilo-viikkoa! Huomenna 13.3. vietetään Adoptoitujen päivää ja vuodesta 2017 tällä maaliskuun viikolla on järjestetty kampanja, jossa tuodaan näkyväksi adoption...

Lue lisää

Ilo on lapsen oikeus – Oikeudet kaikille! -näyttely CAISASSA 7.-28.3.2019

27/01/2019 - , , , ,

Vuoden 2018 marraskuussa Annantalossa esillä ollut taiteilija Rosamaría Bolomin lapsen oikeuksista lapsille kertova näyttely  Ilo on lapsen Oikeus. Oikeudet Kaikille!...

Lue lisää

Monikulttuurinen ystävänpäiväjuhla Oodissa 16.2.2019

23/01/2019 - , , , , ,

Yhteiset Lapsemme ry järjestää perinteiseen tapaan Monikulttuurisen ystävänpäiväjuhlan, joka pidetään tänä vuonna lauantaina 16.2.2019 klo 14.00-16.00 Keskustakirjasto Oodin lastenosastolla, 3...

Lue lisää

Käsiin kirjottu -näyttely Tampereen pääkirjasto Metsossa 10.1.-10.2.2019

09/01/2019 - , , , , ,

Käsiin kirjottu -näyttely avautuu tammikuussa 2019 Tampereen pääkirjasto Metsossa, os. Pirkankatu 2, Tampere.  Näyttely tutustuttaa kävijät Itä-Euroopan romaniväestön elämäntilanteeseen ja...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: