12/04/2019 - , , ,

Blogi 2/2019 Lasten ajatuksia kuulemassa

Saimme helmikuussa tilaisuuden kuulla ja keskustella Sari-Anne Paason kanssa Pesäpuu ry:n kehittämästä Salapoliisi Mäyrä – menetelmästä. Menetelmän tavoitteena on lasten osallisuuden ja kuulemisen lisääminen heitä itseään koskevissa asioissa. Olimme tosi vaikuttuneita kuulemastamme ja halusimme päästä heti kokeilemaan, miten saisimme tällä menetelmällä esiin Kohdataan kotona -hankkeessa tapaamiemme perheiden lasten ajatuksia arjestaan.

Menetelmä on ryhmässä toteutettava, ja vaatii sellaisenaan useamman ryhmäkerran jatkumon. Koska meillä oli työskentely päättymässä perheiden kanssa, päädyimme soveltamaan ryhmän kertaluontoiseksi. Työskentelyn periaatteet seuraavat kuitenkin mukana riippumatta prosessin pituudesta: tavoitteena on työskennellä yhdessä lapsen kanssa vahvistaen lasta ja ajatusta, että jokainen on hyvä. Toiminnan tulee olla eettistä, lapsen vapaehtoisuudelle perustuvaa, leikkisää, iloista ja perustua monelle aistille.

Lapsille annetaan tehtäväksi auttaa Salapoliisi Mäyrää, tai jotakuta muuta maskottia, joka on lasten kanssa samassa tilanteessa. Kenenkään lapsen omista kokemuksista ei ole tarkoitus keskustella, vaan tilanteesta yleisellä tasolla, säilyttäen toiveikkuus tilanteesta keskusteltaessa. Lasten antamat ratkaisut hyväksytään sellaisenaan. Aikuisen rooli on kuunnella, tarkentaa ja dokumentoida lapsen tarinaa. Lapsella on hyvä olla läheinen aikuinen mukana, jonka kanssa sovitaan, että lapsi saa kertoa omia ajatuksiaan. Tärkeää on, että lasten antamaa tietoa hyödynnetään myöhemmässä työskentelyssä.

Lähdimme toteuttamaan ryhmää suunnittelemalla ryhmäkertamme sisältöä ja päähenkilöä. Meidän ryhmämme päähenkilöksi valikoitui Pupu Mansikka, joka lähetti lapsille kutsun tilaisuuteen muutamaa viikkoa aikaisemmin. Kutsuimme mukaan kaikki työskentelyssä mukana olleet alakouluikäiset lapset. Lapsia oli mukana yhteensä kuusi 6-12-vuotiasta tyttöä ja poikaa.

Eräänä lauantaiaamupäivänä kokoonnuimme siis lasten ja heidän isiensä kanssa (perheiden äideillä oli sattumoisin samaan aikaan Marttojen järjestämä ruokakurssi) nuorisotalolle tehtävänä auttaa Pupu Mansikkaa. Teimme aluksi tutustumis- ja lämmittelyleikkiä, johon sekä vanhemmat että tulkkimme heittäytyivät innokkaasti mukaan. Leikin jälkeen kokoonnuimme sohville, jossa lapset kuulivat Pupu Mansikan tarinan. Kerroimme, että Pupu on tosi iloinen, kun lapset tulivat paikalle, mutta myös hieman ujo ja siksi mennyt piiloon. Lapset saivat etsiä Pupun piilostaan.

Pupun löydyttyä lapset saivat keksiä pupulle ominaisuuksia, mm. iän ja sisarusten määrän. Kerroimme, että Pupu on asunut aiemmin niityllä perheensä kanssa, josta se on joutunut muuttamaan metsään, koska niityllä ei ollut enää turvallista. Metsässä Pupun ja tämän perheen on turvallista olla, mutta siellä asuu vain vähän muita pupuja ja paljon oravia ja kilttejä nalleja. Kerroimme, että Pupu tarvitsee lasten apua, voisivatko he askarrella Pupulle auttamiskoneen, jossa olisi sellaisia asioita, joita Pupu tarvitsee metsässä asuessaan. Olimme piilottaneet myös auttamiskoneen osat, jotta lapset pääsivät liikkumaan koneen osia etsiessään.

Osien löydyttyä pyysimme lapsia miettimään, mitä he haluaisivat osista rakentaa. Osina oli puuro- ja muropaketteja, vessapaperirullia, kananmunakoteloita ja muita pahvi- ja muovitarpeita sekä maaleja ja höyheniä. Osa lapsista halusi askarrella pupulle talon, yksi lapsista auton ja yksi askarteli sukellusveneen. Osa lapsista halusi askarrella yksin ja osa yhdessä parin kanssa. Ohjeistimme aluksi, että vanhemmat auttavat vain tarvittaessa, mutta lasten ja vanhempien välille syntyi todella mukavaa yhdessä puuhailua, emmekä sitä halunneet kieltää.

Annoimme askartelulle reilun tunnin aikaa, jotta kaikki saivat toteuttaa ajatuksensa rauhassa. Askartelun jälkeen söimme välipalaa. Lopuksi lapset saivat valokuvata pupulle askartelemansa talot ja kertoa yksitellen muille askartelemastaan talosta tai kulkuvälineestä. Lopuksi kerroimme pupun piilottaneen pääsiäismunat kaikille lapsille ja lapset saivat käydä etsimässä itselleen vielä herkut mukaan.

Tunnelma ryhmässä oli yhtä aikaa rauhallinen ja innostunut. Lapset ottivat tehtävänsä vakavasti ja halusivat rakentaa Pupulle mahdollisimman hyvän paikan. Vanhemmat tukivat ja kannustivat lapsiaan. Menetelmässä on riittävästi toimintaa ja leikkiä, jotta lapset viihtyvät puuhan parissa.

Mitkä asiat lapsille sitten olivat tärkeitä? Lapset kertoivat pupulle askartelemistaan taloista, autosta ja sukellusveneestä muun muassa:

”Talossa on tärkeää olla lämmintä, se on meren rannalla, missä pupu voi tehdä kaikenlaista, käydä uimassa ja olla iloinen.”

”Autolla pupu pääsee tapaamaan mummia ja pappaa, asuivat he kaukana tai lähellä.”

”Sukellusveneessä pupu voi tutkia meren elämää yhdessä kaverin kanssa.”

”Pupun talo on keskellä niittyä, sillä on siellä kasvimaa ja se voi olla ihan rauhassa perheen kesken, lähellä ei ole ketään naapureita.”

On tietenkin kunkin tulkinnan varassa, millaisia asioita nämä merkitsevät lapsille heidän omassa arjessaan. Lapsille tärkeitä asioita näyttäisivät olevan oman perheen kanssa oleminen, yhteydenpito läheisiin kaukana, kaverisuhteet, turva, rauha ja kiva tekeminen. Näiden asioiden edistäminen on yksi työmme tärkeimmistä tavoitteista.

Teksti: Laura Huuskonen / Kohdataan kotona -hanke

Lue lisää Pesäpuu ry:n toiminnasta lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa:
Share on FacebookTweet about this on Twitter

Takaisin aihealueeseen: , , ,

Lisää samasta aiheesta:

Tukiperheessä turvapaikanhakijanuori saa olla ihan tavallinen nuori

12/05/2020 - , , , , , ,

Ilman huoltajaa Suomeen turvapaikanhakijana saapuvat lapset elävät Suomessa ilman omaa perhettään. Nämä lapset ja nuoret saavat oman tukiperheen kanssa mahdollisuuden...

Lue lisää

Darunin tarina – vammaisen nuoren kasvu ja hoito kurdiperheessä

12/05/2020 - , , , , ,

Teksti: Darun Jaza Minut salakuljetettiin Suomeen 11-vuotiaana. Vanhemmat päättivät lähettää minut pois Kurdistanista, koska siellä elämä vammaisena oli hyvin vaikeaa....

Lue lisää

Neutraalia n-sanaa jäljittämässä

12/02/2020 - , , , , , , , , ,

Teksti: Markus Söderlund N-sana on ikävä sana, suorastaan ruma. Emme käytä sitä työpaikalla (tai kotona), vaikka töissä puhummekin usein kulttuurisesta...

Lue lisää

Kommentti: Rasismia ei pidä hyväksyä vaaliviikollakaan

22/05/2019 - , , , , ,

Europarlamenttivaalit pidetään sunnuntaina. Ennakkoon äänestäneiden määrä kasvoi viime vaaleista, mutta olisi liioiteltua puhua varsinaisesta vaali-innostuksesta. Mutta hyvä että kasvoi! Puolueiden...

Lue lisää

Blogi 1/2019 Rasismi on haitallista ja sen vastustaminen kuuluu meille kaikille

21/03/2019 - , , , , , ,

Teksti: Sokorey Mohamed ja Ada Koskinen Omia kokemuksiamme rasismista “Aasialaistaustaisena adoptoituna suurin osa rasismin kokemuksistani on toiseuttamista ja eksotisointia eli...

Lue lisää

Blogi 8/2018 Rauhankyyhkyjen viestejä lapsille vuoteen 2048

31/10/2018 - , ,

Yhteiset Lapsemme ry:n 30-vuotispuutarhajuhlissa 17.8.2018 pohdimme juhlavieraiden kanssa rauhaa. Pysähdyimme miettimään, mitä rauha itse kullekin tarkoittaa, miten sitä voisi edistää...

Lue lisää

Tutustu toimintaamme: