PÄÄKIRJOITUS

Mitä lapset ja nuoret itse sanovat oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnistaan?

Vuosi 2009 on YK:n lapsenoikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi.  Juhlavuoden avausseminaari järjestettiin Helsingissä Säätytalossa 20.11. Tämä sopimus on sopijaosapuolien määrän perusteella arvioituna laajin sopimus. Sen on ratifioinut 193 maata. Sopijamaiden hallitukset raportoivat tilanteestaan YK:lle viiden vuoden välein. Suomen raportoinnista vastaa ulkoasiainministeriö.

Säätytalon seminaarissa oli puhujina edustava joukko lastensuojelun asiantuntijoita niin valtakunnan kuin järjestöjenkin taholta muun muassa Maria-Kaisa Aula, Mirjam Kalland, Pentti Arajärvi ja Georg Henrik Wrede Avausesitelmän piti Lapsen oikeuksin komitean varapuheenjohtaja Jean Zermatten.

Seminaarin ohjelma oli rakennettu lapsen oikeuksien sopimuksen kolmen keskeisen peri-aatteen pohjalle eli että lapsella on: 1) oikeus leikkiin, lepoon ja virkistykseen, 2) oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi sekä 3) oikeus suojeluun ja väkivallattomaan elinympäristöön.

Lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula kertoi lapsiasiavaltuutetun toimiston teettämästä selvityksestä, jossa kysyttiin lapsilta ja nuorilta, mitä he itse sanovat oikeuksiensa toteutumisesta ja hyvinvoinnistaan. Kysely toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä. Se suunnattiin peruskoulun 4. – 9.-luokkalaisille Kyselyn tulosten mukaan moni asia on lasten mielestä hyvin. Kuitenkin he toivovat enemmän mahdollisuuksia tulla kuulluksi sekä vaikuttaa oman arkensa asioihin. Tyytyväisimpiä lapset ja nuoret ovat kodin hyvinvointiin ja perheen huolenpitoon. Parannettavia asioita löytyy kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista vain vähän. Eniten lapset ja nuoret toivovat riitojen vähenemistä ja lisää yhteistä aikaa perheen kesken. Kotona he haluaisivat vaikuttaa enemmän sekä itseään koskeviin että yhteisiin asioihin kuten ruokaan, sääntöihin, hankintoihin ja matkoihin.

Uutena asiana tuli selvityksessä esille oman vapaa-ajan niukkuus ja harrastusten suoritus-painotteisuus. Lapset ja nuoret haluavat riittävästi myös ihan omaa aikaa leikkiin, pelaa-miseen, olemiseen ja kavereiden tapaamiseen. He toivovat lisää mahdollisuuksia ei-kilpailulliseen harrastamiseen, rentoutumiseen ja yhdessäoloon perheen ja kavereiden kanssa.

Lapsen oikeuksien sopimus on tärkeä asiakirja, joka jo 20 vuotta sitten hienolla tavalla kiteytti sopimuksen muotoon lapsen yleismaailmalliset oikeudet. Raportointivelvollisuus pakottaa sopimukseen sitoutuneet maat huolehtimaan siitä, että sopimusta noudatetaan. Asiakirja on Suomessa otettu hyvin huomioon lainsäädännössä, mutta miten asia on käytännössä. Säätytalon seminaarissa tuli esille, että erään kyselyn mukaan vain 54 prosenttia vastanneista oli kuullut Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Lasten pahoinpitelyä tapahtuu perheissä edelleen - jopa ihan pienten vauvojen kuolemaan johtavaa. Ruumiillisen kurituksen käytön jotkut vanhemmat hyväksyvät, vaikka se on lainsäädännössä kielletty.

Toivottavasti Lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuosi, vuosi 2009 lisää vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta sopimuksesta!

Yrjö Männistö

 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu