PÄÄKIRJOITUS: Kaikki hyvin?

Vuosi 2009 on ollut YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuosi. Juhla-vuoden aikana monet järjestöt ovat tehokkaasti nostaneet esiin lapsen oikeuksia. On järjestetty seminaareja, kampanjoita, juhlia ja lähestytty päättäjiä. Hyvä näin, koska tietoa tästä valtioita lain tasolla velvoittavasta sopimuksesta tarvitaan. Ja erityisesti siitä, mitkä asiat Suomessa eivät toteudu lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Äkkiseltään voisi ajatella, että Suomessa lapsen oikeudet toteutuvat hyvin. Suomen valtio on kuitenkin saanut lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista valvovalta YK:n lapsen oikeuksien komitealta yhteensä 26 huomautusta vuonna 2003 jättämäänsä määräaikais-raporttiin. Kiitosta Suomi on saanut mm. lapsiasiavaltuutetun viran perustamisen johdosta. Huolensa komitea on esittänyt mm. laajasta paikallisesta itsehallinnosta johtuvasta epätasa-arvosta lapsiin kohdistettavien voimavarojen jakautumisessa ja palvelujen saatavuudessa sekä suurelta osin kansalaisyhteiskunnan vastuulle jäävästä lapsen oikeuksien sopimusta koskevan tiedon levittämisestä. Lisäksi, maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät kohtaavat maassamme syrjintää, tietyntyyppisiin turvapaikka-hakemuksiin sovellettava nopeutettu käsittely saattaa vaikuttaa kielteisesti lapsiin ja perheenyhdistämishakemusten käsittelyajat ovat pitkät. Lapsen edun periaate otetaan Suomessa komitean mukaan usein huomioon lainsäädännössä, mutta samalla sen periaatetta ei kuitenkaan riittävästi kunnioiteta eikä panna käytäntöön kaikilla lapsiin vaikuttavilla alueilla. Suomea on myös huomautettu sijaishuollossa olevien lasten kasvavasta määrästä ja siitä, että sijaishuoltoon lapsia sijoitettaessa ei riittävästi oteta huomioon lasten mielipidettä.

Sopimusvaltiot raportoivat määräajoin lapsen oikeuksien toteutumisesta valtiossaan, mahdollisista vaikeuksista täyttää sopimuksen velvoitteita sekä antavat ajankohtaiset tilastot ja muita tietoja. Suomi on jättänyt viimeisimmän määräaikaisraporttinsa marras-kuussa vuonna 2008. Raportissaan valtio selvittää kuinka komitean huolta herättäneisiin aiheisiin on tartuttu ja kuinka niitä on korjattu. Lapsen oikeuksien sopimuksen raportoin-nissa kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli. Kansalaisjärjestöt laativat valtion määräaikaisraporttiin ns. lisäraportin, jossa komitea ohjeistaa nostamaan esiin valtion raportin heikkoudet, puuttuvan tiedon ja virheet sekä sen miten asiat käytännössä ovat. Lisäraporttia valmistellaan parhaillaan.

Yhteiset Lapsemme on lisäraportin valmistelua varten antamissaan kommenteissa nostanut esille mm. sen, että sijaishuollon tarpeessa olevan lapsen hoitopaikka tulisi määritellä lapsen tarpeisiin, ei kustannuksiin perustuen. Suomessa ei ole riittävästi - paikoin jopa lainkaan - pakolaislasten tarpeita vastaavia erityispalveluja. Yhdistyksemme toivoo myös, että raportissa kiinnitettäisiin huomiota perheenyhdistämishakemuksiin liittyviin menettelyihin. Juuri julkaistussa hallituksen esityksessä ulkomaalaislain muuttamiseksi ehdotetaan, että oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella edellyttäisi hakijan alaikäisyyttä vielä hakemuksen ratkaisuajankohtana. Tämä ei ole oikein. Päätöksellä saatettaisiin yksittäisen lapsen ja koko perheen hyvinvointi riippuvaiseksi viranomaiskäsittelyn kestosta – jonka siis lapsen oikeuksien komiteakin on todennut olevan Suomessa liian pitkän. 

Yhteiset Lapsemme jatkaa ensi vuonnakin työtä sen puolesta, että eri tavoin moni-kulttuuristen lasten asiat tulevat huomatuiksi. Kiitän lämpimästi jäseniämme, tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta ja toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa sekä onnea uudelle vuodelle 2010!

Tuula Kumpumäki

päätoimittaja

 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu