Kulttuurien välistä vuoropuhelua kasvatukseen

Teksti: Maria Kaisa Aula

Lasten kasvatukseen liittyvät periaatteet muuttuvat hitaasti. Maahanmuuttaja-perheet tuovat omasta kulttuuristaan ja kotimaastaan mukanaan lapsi- ja perhekäsityksensä. Suomalaisia tapoja voidaan ihmetellä ja kyseenalaistaa, joskus aivan aiheestakin.

Esimerkkinä tästä voi olla lasten varhaisen itsenäistämisen ja yksin pärjäämisen tavoite. Alaikäisten alkoholikokeilut hämmentävät. Kohteliaisuus ja vanhempien ihmisten kunnioitus ovat monissa kulttuureissa korkeammassa kurssissa kuin Suomessa. Meillä lapset haas-tavat vanhempiaan perustelemaan ratkaisujaan, mikä on myös hyvä asia. Vuoropuhelu kasvatuskulttuurien välillä auttaa suomalaisia kasvattajia huomaamaan omia itsestään-selvyyksiämme.

Lastensuojelulaissa määritellään lapsen etua eli lapsen parasta. Sen yksi osatekijä on lapsen kulttuurisen, kielellisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen ja sen jatkuvuuden tukeminen.

Suomessa lapsen oikeudet on toimeenpantu vahvemmin kuin monen maahanmuuttajan kotimaassa. Kaikki mihin toisessa kulttuurissa tai kotimaassa on totuttu ei siksi ole Suomen lainsäädännön mukaista. Kulttuurierojen kunnioittamisella ei esimerkiksi voi perustella lapsiin kohdistuvaa lievääkään väkivaltaa. Tämän suhteen Suomessa on ”nollatoleranssi”.

Lapsen ja aikuisen yhtäläinen ihmisarvo

Lasten kasvatukseen kuuluu sekä välittäminen että rajojen asettaminen. Joskus vanhem-man tehtävä on haastava ja vaikea, mutta Suomen laki ei salli väkivaltaista lapsen rankaisemista tai tottelemaan pakottamista. Tukistaminen, piiskaaminen, läimäyttely ja muut vastaavat kasvatuskeinot on Suomessa kielletty jo vuonna 1984.

Kiellon perusteena ovat lapsen ja aikuisen yhtäläinen ihmisarvo. Omaa puolisoa tai muitakaan aikuisia ei saa ojentaa väkivaltaisin keinoin. Sama koskee lapsia. Hellyys ja keskinäinen kunnioitus tuottavat parempia tuloksia. Kasvattaja on aina myös esimerkki. Mallit joita lapsi kotona saa erimielisyyksien ratkaisemisesta, voivat siirtyä hänen kaveripiiriinsä ja jatkossa hänen omaan perheeseensä. Väkivaltaa sallivan kulttuurin kitkeminen lähtee kodista.  Tutkimukset kertovat kuritusväkivallan myös haittaavan lapsen kehitystä.

Lasten ruumiillisen rankaisemisen eli kuritusväkivallan kieltäminen on YK:n ja Euroopan neuvoston tärkeitä ihmisoikeustavoitteita. 24 maata on kieltänyt kuritusväkivallan ja näistä maista 17 on Euroopassa. Esimerkiksi Puolassa kielto tuli voimaan viime elokuussa. Englannissa ja Ranskassa  tavoite ei ole vielä edennyt.

Suomessa asenteet ovat kehittyneet myönteisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Silti vielä 26 % aikuisista suhtautuu kuritusväkivaltaan jossain määrin sallivasti. Lasten kokema kuritusväkivalta kodeissa on vähentynyt puoleen 20 vuoden aikana. Tuoreimman tutki-muksen mukaan noin 10 prosenttia lapsista on kokenut piiskaamista ja kolmannes tukistamista elämänsä aikana. Maahanmuuttajaperheiden lapset ovat kokeneet vuonna kuritusväkivalta useammin kuin suomalaistaustaisten perheiden lapset.

Myönteisen kasvatuksen tuki ja väkivaltaa sallivien asenteiden kitkeminen on tavoitteena sosiaali- ja terveysministeriölle laaditussa kuritusväkivallan vastaisessa kansallisessa ohjelmassa. Hyvin monet järjestöt ja tahot ovat olleet sen tekemisessä mukana. Kyse on yleisestä valistustyöstä mutta erityisinä kohderyhminä ovat pienten lasten perheet, erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet sekä maahanmuuttajaperheet. Ohjelmassa suositellaan, että maahanmuuttajille tulee antaa heti maahantulon yhteydessä ja myöhemmin kotout-tamispalveluissa omalla kielellä tietoa Suomen lapsi- ja perhelainsäädännöstä.  Neuvontaa tarvitaan sekä miehille että naisille. Kotouttamisen tulee olla siis paljon muutakin kuin kielen ja työelämätaitojen opiskelua.

Tiedon välittämisessä ja myönteisen kasvatuksen keinojen tukemisessa tärkeä rooli on uskonnollisilla yhteisöillä ja kirkoilla.  Etenkin ortodoksisen, katolisen ja juutalaisen kirkon jäsenistä huomattava osa on maahanmuuttajia. Samoin luterilainen kirkko on tässä merkittävä vaikuttaja. Uskonnollisten yhteisöjen johtajien sanalla on näissä asioissa merkitystä.

Tukea ja apua vanhemmille

Lasten omasta mielestä paras keino kuritusväkivallan vähentämiseen on vanhempien tukeminen. Vanhempien rasittuneisuus, alkoholinkäyttö tai mielenterveyden ongelmat voivat altistaa lasten kovakouraiseen kohteluun.  Maltin menettäminen usein harmittaa ja kaduttaa vanhempaa jälkeenpäin. Joskus vanhemmat voivat odottaa pieniltä lapsilta aikuismaisempaa käytöstä kuin heidän ikätasollaan on edes mahdollista.  Ehkä vanhemmat toistavat omassa kodissaan lapsena oppimiaan käyttäytymismalleja.  

Eräs tyttö kiteytti kyselyssämme asian nasevasti:

"Ensin pitää saada selville miksi vanhemmat käyttävät kuritusväkivaltaa lapsiin. Ongelmaa ei voida ratkaista jos syytä ei tiedetä. Jos vanhemmat purkavat uupumustaan lapsiin, niin uupumus on saatava purettua ilman väkivaltaa, tai ilman että lapsi kärsii. Vanhemmat eivät ehkä itse tajua purkavansa kiukkua lapsiin ja heitä pitää neuvoa lopettamaan. Ter-veydenhuollossa ym. pitää kysyä miltä lapsesta itse tuntuu: kohdellaanko häntä huonosti tai väkivalloin ja onko hänellä hyvä olla kotona." (Tyttö, 7-12-vuotias)

Neuvola ja päivähoito ovat avainasemassa kuritusväkivallan vähentämisessä ja ehkäisyssä, Kotikasvatuksen tukea on tarpeen olla tarjolla hyvin matalan kynnyksen periaatteella.  Parisuhde- ja lapsiin kohdistuva väkivalta kytkeytyvät monesti toisiinsa. Lapset itse toivo-vat saavansa koulusta ja myös verkkopalveluista enemmän tietoa omista ihmisoikeuk-sistaan.

Maahanmuuttajien kannalta erityinen haaste on lisätä sekä isien, äitien että lasten luotta-musta palveluihin. Kokemukset aiemmasta kotimaasta voivat olla tässä esteenä. Suoma-laisesta lastensuojelusta on liikkeellä paljon huhuja ja epätietoisuutta. Onneksi Lasten-suojelun Keskusliitto on koonnut lastensuojelusta tietoa verkkoon hyvin monilla eri kielillä. Osa lasten kasvatuksesta huolehtivista äideistä voi kuitenkin olla lukutaidottomia. Neuvoja ja opastusta on siis annettava myös muutoin kuin kirjallisessa muodossa.

Kasvatusasioissa vuoropuhelu maahanmuuttajavanhempien ja suomalaistaustaisten vanhempien välillä on tarpeellista. Sitä pitäisi lisätä esimerkiksi koulujen vanhempain-illoissa. Kaikki vanhemmat hyötyvät kotikasvatuksen tuesta ja vertaiskeskusteluista.

Maria Kaisa Aula

Lapsiasiavaltuutettu

Lisätietoa:

Kuritusväkivallan vastainen toimintaohjelma:

http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1537947#fi

Lastensuojelusta eri kielillä:  http://www.lastensuojelu.info/

 

Edellinen sivu | Sivun alkuun | Tulosta tämä sivu